Laskiaissunnuntai

Aloitimme laskiaissunnuntain vieton reippaasti vierailulla Sea Lifeen. Paikka oli kertakaikkisen hieno ja pikku tutkimusretkeilijöille juuri sopivan kokoinen vierailukohde. Erityisesti rauskut ja kaikissa jalokivien väreissä välkehtivät pikkukalat herättivät ihastusta. Itse lumouduin merihevosista.

Lasten mielestä retken kohokohta oli tietenkin evästauko. Jo useamman retkilounaan kokemuksella arvasin, että täytetyt rieskarullat maistuvat varmasti kaikille.

Rieskarullat

1 kokonainen rullarieska per retkeläinen
voita tai muuta levitettä
kinkkumakkaraa
juustoa
keitettyä perunaa
salaatinlehtiä

Leikkaa rullarieskat puoliksi (näin niitä on ainakin lasten helpompi käsitellä). Voitele, täytä ja kääri tiiviille rullalle. Voit kietoa rullan ympäri esimerkiksi palan foliota tai voipaperia, jotta rullat pysyvät paremmin kasassa.

Rieskoista ei tullut napattua kuvaa koska ne ovat jokseenkin aneemisen näköisiä - ja evästauolla kuvaaminen ei ehtinyt tulla mieleen ennen kuin oli liian myöhäistä...

Hernekeittolounaan jälkeen koko perhe rymysi laskiaismäessä. (Totuuden nimissä mainittakoon, että oheinen kuva on napattu tammikuussa.)

Laskiaispullat (pullataikinan ohje Kotitalous 7 -kirjasta)

(n. 25 kpl)

5 dl maitoa
50 g hiivaa
1 ½ dl sokeria
1 ½ tl suolaa
2 tl kardemummaa
1-2 munaa
10-12 dl vehnäjauhoja
150 g voita
(raesokeria, mantelirouhetta)

täyte:

1 dl vispikermaa

vaniljasokeria

punaista hilloa (tai mantelimassaa)

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva maidon sekaan ja sekoittele puuhaarukalla, kunnes hiiva liukenee. Lisää maidon sekaan sokeri, suola ja kardemumma. Riko munat maidon sekaan, sekoita hyvin. Jatka taikinan sekoittamista puuhaarukalla ja lisää samalla jauhot vähän kerrallaan. Kun olet lisännyt noin puolet jauhomäärästä, aloita taikinan vaivaaminen käsin. Sopiva jauhomäärä löytyy näppituntumalla*. Lisää lopuksi pehmeä voi ja anna taikinan kohota lämpimässä noin puoli tuntia.

Pyörittele taikina pikkupulliksi ja kohota pullia vielä kymmenisen minuuttia. Voitele munalla ja ripottele pinnalle esim. raesokeria tai mantelirouhetta. Paista pullia 250 °C:ssa n. 10 minuuttia. Kokeile kypsyyttä koputtamalla pullan pohjaa kynnellä: jos pulla kumisee kuuluvasti, se on sopivan kypsä. Anna pullien jäähtyä hetki. Leikkaa ne sitten puoliksi ja täytä kermavaahdolla ja hillolla (tai mantelimassalla).

* Usein ohjeeksi annetaan lopettaa jauhojen lisääminen siinä vaiheessa, kun taikina irtoaa käsistä ja kulhosta. Itse arvostan löysästä taikinasta leivottuja kuohkeita pullia, joten yleensä jätän jauhomäärän vähän ohjeessa mainittua pienemmäksi. Löysän taikinan käsittely on turhauttavaa puuhaa mutta lopputulos palkitsee: pullat suorastaan sulavat kielelle.

Siniset unisukat

Novitan Nalle Four Seasons –sarjan Kesä-langan värisävyt miellyttävät kovasti silmääni, vaikken itse juuri koskaan pukeudukaan sinisävyisiin vaatteisiin. Olen kyllä viime vuosian aikana ruvennut pitämään sinisestä esimerkiksi sisustuksessa tai lasitavaroissa. Neiti Sukkahukka sai viime viikolla uudet varpaanlämmittimet, jotka on neulottu ihan perusohjeella (pienenä muokkauksena joustinneule jalkapöydän päällä).
















Lanka: Novita Nalle Four Seasons (Kesä). Silmukoita yhteensä 44, ruusupuiset puikot kokoa 3, joustin 1 0 1 n.

Herkuttelua viikonloppuna

Hiihtolomalaisia hemmoteltiin pitkin viikkoa upeilla ulkoilusäillä, joten lomaviikko sopi päättääkin herkkuruuilla hemmotteluun. Perjantai-illan päivälliseksi nautiskelimme lohirullia keitettyjen perunoiden ja salaatin kera.

Lohirullat purjopedillä

iso lohifilee*
suolaa
sitruunapippuria
kuivattua tilliä
maustettua crème fraichea (esim. sipulinmakuista)
n. 10 cm:n pätkä purjoa
rypsiöljyä
2 dl vettä

* 900 g riittää hyvin 6-henkiselle perheellemme ja siitä jää vielä yhden aikuisen lounasannos

Poista lohifileestä ruodot ja leikkaa filee mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Ripottele viipaleiden päälle suolaa, sitruunapippuria ja tilliä. Laita jokaiselle viipaleelle teelusikallinen crème fraichea. Kääri viipaleet rullalle ja kiinnitä cocktail-tikulla. Halkaise purjo, pese hyvin ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Kuumenna öljy kasarissa ja kuullota purjosuikaleita hetki. Kaada vesi kasariin, anna kiehahtaa. Lisää halutessasi vähän suolaa ja muita mausteita – jätin tämän tekemättä koska aavistelin, että lohirullien täytettä valuu kuitenkin runsaahkosti liemen sekaan. Asettele lohirullat kasariin, kypsennä miedolla lämmöllä muutama minuutti. Kääntele rullia varovasti jotta ne kypsyvät tasaisesti joka puolelta.

Lauantai-illan herkkuruokana söimme hirvenpaistia, uunijuureksia, perunoita ja salaattia. Olemme sikäli etuoikeutetussa asemassa, että isäni harrastaa metsästystä ja kalastusta joten saamme aina mummolassa vieraillessamme mukaan kylmälaukullisen lihaa, jauhelihaa, kalaa ja marjoja. Hirvenpaistin mehevyydestä erityiskiitos lihamestarille, joka otti paistin pois uunista juuri oikealla hetkellä.

Hirveä lisukkeineen

600-700 g hirven paistia*

marinadi:
3 dl maustamatonta jogurttia
1 rkl soijakastiketta
2 rkl oliiviöljyä
2 helmisipulia (tai yksi tavallinen)
2 valkosipulinkynttä
1 rkl kuivattua timjamia

1 rkl kuivattua persiljaa

*meillä oli onni herkutella oikein mureaksi riiputetulla vasan paistilla

Pilko sipulit hienoksi. Sekoita marinadin ainekset kulhossa. Anna lihakimpaleen marinoitua jääkaapissa noin neljä tuntia (kääntele välillä). Ota liha huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen paistamisen alkua. Tökkää paistomittari lihakimpaleen paksuimpaan kohtaan. Paista 175 °C:ssa kunnes sisälämpötila on n. 60 °C.

Hirven kanssa samanaikaiseseti kypsyivät

Hunajaiset uunijuurekset

6 keltajuurta
n. 200g bataattia
2 helmisipulia (tai yksi tavallinen)
1 iso valkosipulinkynsi
1 rkl kuivattua kirveliä
1 rkl juoksevaa hunajaa
suolaa
pippuria
oliiviöljyä
2 rkl vettä

Voitele uunivuoka oliiviöljyllä. Kuori juurekset ja pilko sopiviksi annospaloiksi. Bataatti kypsyy keltajuurta nopeammin, joten bataatinpalat voivat olla vähän isompia kuin keltajuuret. Pilko sipulit ja valkosipulit ja sekoita juurespalojen kanssa vuoassa. Ripottele päälle suolaa, pippuria ja kirveliä. Valele päälle vielä 1-2 rkl oliiviöljyä sekä 1 rkl juoksevaa hunajaa. Varmuuden vuoksi lisäsin vuokaan vielä pari ruokalusikallista vettä, etteivät kasvikset kuivu liikaa.

Haukkaa, haukkaa hedelmää

Hedelmäsalaatti on mielestäni jotenkin leimallisesti talvikauden välipala tai jälkiruoka. Lapsuudenkodissani äiti teki sitä usein viikonloppuisin, ja erityisen virkistävältä se maistui hikisen hiihtoretken jälkeen (totta puhuakseni harvoin minä kai hiihtoladulla hikoilin, mukavampaa oli keskittyä lumisten maisemien ihailuun kuin itse liikuntasuoritukseen).

Hedelmäsalaatti on viime vuosina vakiinnuttanut paikkansa perheessämme myös joulunajan raikkaana ja kevyenä jälkiruokana ja iltapalana.

Hedelmäsalaatti

2-3 appelsiinia
1-2 (makeaa) greippiä (esim. sweetie)
2 banaania
1-2 päärynää
1 iso omena
4 luumua
1 tlk persikoita + persikoiden mehu
pari kourallista viinirypäleitä


Kuori sitrushedelmät, poista kalvot ja pilko sopiviksi paloiksi (itse en osaa tätä toimenpidettä riittävän tarkasti suorittaa, joten apukokki hoiti tämän osuuden taas kerran). Anna mehustua jääkaapissa muutaman tunnin ajan. Kuori ja pilko muut hedelmät, kaada sekaan persikoiden mehu ja sekoita hyvin. Jos pidät mehuisammasta hedelmäsalaatista, lisää liemeen vaikkapa appelsiini- tai omenatuoremehua.

Todellinen prinsessa

Viime viikolla hoitopaikassa juhlistettiin valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää Prinssit ja prinsessat -teemalla. Nuorimmaisemme sonnustautui kuparilankakruunuunsa sekä laatikoiden ja kaappien kätköistä löytyneistä materiaaleista ommeltuun juhla-asuun. Röyhelömekon alimmainen kerros on isosiskon vanha mekko, josta hihat oli jo muinoin uusiokäytetty Barbin vaatteiksi. Päällimmäinen kerros on kolmesta eri kankaasta: kuviollinen satiinimainen kangas on peräisin miehen yöpuvusta (samaa kangasta myös hihansuissa), punainen helma on isosiskon ruusumekosta ja kullanhohtoinen hörhelö puolestaan jouluverhokangasta. Neitosen turkisviitan materiaali löytyi yli viisi vuotta sitten Eurokankaan palalaarista. Viitta on kiinnitetty leuan alle kangasruusulla, joka koristi toisen siskoni ylioppilasmekkoa 90-luvun alkupuolella.





















Ompelu on kärsimättömälle luonteelleni liian pikkutarkkaa puuhaa. En millään jaksaisi leikata kangaskappaleita huolellisesti, harsimisesta nyt puhumattakaan. Kappaleiden asettelu on välillä kuin Rubikin kuution pyörittelyä, tälläkin kertaa toinen hihahörhelö tuli kertaalleen ommeltua nurinpäin... Langanpätkien päättely on yhtä tuskaa ja viimeistään saumavaroja huolitellessa ylälanka karkaa tai joudun puolaamaan lisää alalankaa. Mutta välillä tuskailu ja vaivannäkö kannattaa, tästä asusta tuli mielestäni ihan onnistunut kokonaisuus ja omistajalleen oikein mieleinen!

Arjen helpottajat

Erästä keskisuomalaista ex-huippu-urheilijaa mukaillen arkielämä on ihmisen parasta aikaa. Niin kaiketi myös lapsiperheissä, vaikka arki-illat tuppaavatkin täyttymään kaupan kassajonossa seisomisesta, ruokakassien sisällön purkamisesta kaappeihin, nopeasti valmistuvien ja kaikille maistuvien ruokien ideoinnista, harrastuksiin kuskailusta, palautettavien kirjastonkirjojen etsiskelystä, keittiönpöydälle kasautuvien sanoma- ja aikakauslehtien kärräämisestä paperinkeräykseen... ja loputtomasta pyykkäämisestä.

Tulppaanien hehkua Valon päivänä

Rakastan kaikenlaisten listojen laatimista (ruokaostoslistojen tekeminen tosin on delegoitu asian paremmin hallitsevalle yhtiökumppanille), aikataulujen yhteensovittelua ja asioiden luonnostelua kynän ja paperin kanssa muistilapuille. Perheellämme on ollut jo joitakin kuukausia käytössä viikkolukujärjestys, josta löytyvät kaikkien perheenjäsenten vakiomenot ja johon kirjataan ylimääräisiä juttuja sitä mukaa kun niitä tulee eteen. Toistaiseksi palapeli on vielä melko helposti hallittavissa, mutta kuinkahan sitten käy kun perheessä on useampi koululainen erilaisine aamu- ja iltapäiväkuvioineen...

Esimerkkinä listoista oma suosikkiarkiruokieni lista - nämä lapsiperheen herkut syntyvät nopeasti tai valmistuvat vaivatta ja niihin on lähes aina aineksia valmiina:

1. Cannellonit jauhelihakastikkeella/pekonikastikkeella/kalakastikkeella. Cannellonipaketin kyljessä on hyvä peruskastikkeen ohje, mutta harvoin sitä tulee ihan tarkkaan seurattua, muunteleminen on vaivatonta.

2. Jauhelihakastike ja spagetti. Jauhelihakastikkeen saa helposti maustettua tomaattikeittoaineksilla.

3. Makkara/nakkikastike ja perunat. Olen surkea kastikekokki, joten oikaisen ja käytän valmiita kastikeaineksia (ruskea-, kerma- ja kalaruuille tillikastike).

4. Sosekeitot. Suosikkeja porkkana-bataatti ja parsakaali-kukkakaali. Mausteeksi yrtti- tai kasvisliemikuutio ja maustettua crème fraichea.

5. Broilerin koipi-reidet ja cashew-pähkinäriisi. Marinadikaan ei haittaa koska suurin osa siitä jää nahkoihin.

6. Uunikala ja perunamuussi. Lohta, kirjolohta tai kuhaa purjo-kasvispedillä, päälle ruokakermaa.

7. Kinkkupasta. Tomaattisena tai kermaisena.

8. Broileria ja nuudeleita/couscousta. Joko kastiketta suikaleista tai leikkeitä kasarissa/uunissa.

9. Kalakeitto. Tuoretta tai pakastekalaa, katkarapuja, perunaa, porkkanaa, sipulia. Liemeen ruokakermaa ja kurkumaa tuomaan aurinkoista väriä.

10. Ateria talon tapaan. Yhdistellään edellisistä päivistä jääneitä ruuanloppuja luovasti...

Kanakeitto auttaa tunnetusti niin flunssaan kuin vatsavaivoihinkin. Oma viimeviikkoinen vatsapöpöni nujertui lopullisesti kun tarjoilin sille lautasellisen höyryävän kuumaa kanapataa.

Kanapata kaapin antimista

1 1/2 dl vihreitä linssejä (huuhdottuna; liotus nopeuttaa kypsymistä muttei ole välttämätöntä)

5 dl vettä

1/2 pussillista Mexicana-keittoaineksia

1 pieni sipuli

n. 5 dl paloiteltua kypsää broileria

2 isoa perunaa*

1 rkl kermakastikeaineksia (tai muuta suurustamiseen sopivaa)

2 tl kuivattua persiljaa

(suolaa, mustapippuria)

*käytin edelliseltä aterialta jääneitä kypsiä perunoita

Huuhtele linssit ja kumoa ne kiehuvaan veteen. Kun vesi kiehuu uudelleen, lisää pilkottu sipuli ja keittoainekset. Sekoita kunnolla. Keitä linssit hiljalleen lähes kypsiksi. Lisää paloiteltu broileri ja pilkottu peruna, kuumenna kunnolla. Tarkista maku, lisää tarvittaessa mausteita maun mukaan ja suurusta, jos liemi on mielestäsi liian laihaa. Koristele kuivatulla persiljalla.

Arjen vastapainoksi vähän juhlafiilistä: pikku prinsessamme sai eilen ikioman kruunun. Aineksina kuparinauha (leveys n. 1 cm), kuparilanka, puiset helmet ja pienet kili-kili-kellot.

Kohti kevättä

Nyt elellään kyllä talven kauneinta aikaa! Parhaat mahdolliset reippailusäät yhdistettynä päivä päivältä lisääntyvään valoon piristävät myös tätä vatsatautitoipilasta. Ehkäpä tänään jaksaa jo vähän ulkoillakin. Nuorempana en ollut lainkaan kevätihminen, mutta nykyisin huomaan kyllä selvästi virkistyväni valon ja lämmön lisääntyessä. Keväisin on myös hauska seurata pihapiirin pikkulintujen touhukkuutta ja ihastella kuraisesta savimaasta nousevia krookuksia ja helmililjoja.

Kirjastosta tarttui mukaan tällainen houkutteleva kirja:

Sormet alkoivat mukavasti syyhytä, kun selailin kirjaa. Ehkäpä voisin yrittää toteuttaa siitä vaikkapa yhden projektin jokaiselle vuodenajalle! Ainakin keväisten helmikorujen, iloisenkirjavien yrttiruukkujen, hurmaavien kranssien ja hassujen pienten joulutonttujen ohjeita pitää tutkia tarkemmin.

Juu, tiedetään, joulu meni jo, ja vaikka olenkin vannoutunut jouluihminen, en silti viettäisi joulua joka päivä kuten kertojan täti Heinrich Böllin novellissa "Ois joulu ainainen". Lukiolaisena sain äidinkielentunnilla yliannostuksen Bölliä enkä ole sen koommin hänen teoksiinsa koskenut, mutta lauantaisella kirjastoreissulla päätin antaa herralle toisen tilaisuuden. Yöpöydällä odottaa nyt "Katharina Blumin menetetty maine". Ehkäpä etsin sen lukioiässä väkisin läpikahlatun"Tohtori Murken kootut tauot" vielä käsiini, nykyminä kun onneksi suhtautuu moniin asioihin jo hieman suvaitsevaisemmin kuin se nuori idealisti, joka ei Böllistä tykännyt :-) Nykyisin on sivistävään lukemiseen aikaa oikeastaan vain juuri ennen nukkumaanmenoa, joten valitettavan vähän tulee ns. hyvää kirjallisuutta luettua.

No, kevätsäitä odotellessa nautiskellaan vielä hetki lapaskeleistä. Näistä Ruususen lapasista voisin todeta, että ei niistä tullut ihan sellaiset kuin piti... Varret alkoivat kiertyä korkkiruuvin lailla, mihin ilmeisesti oli syynä se, että tein langankierrot ja silmukoiden yhteenneulomiset aina samaan suuntaan. Toisaalta, lapasista tuli loppujen lopuksi oikeastaan ihan hauskat tämmöisinä, ja lapasten omistaja pitikin niitä melkein koko loppuillan kädessä.

Ruususen lapaset (8-vuotiaan kokoa)

lanka: Seitsemän veljestä,

puikot 3,5, yhteensä 32 silmukkaa