31.8.2009

Syksyn värejä





Syksyn saapumisen huomaa siitä, että päässä alkaa pyöriä vinhaa vauhtia kaikenlaisia uusia neulesuunnitelmia. Selailen intoa täynnä kansalaisopiston kurssitarjontaa ja merkitsen muistiin kiinnostavan kuuloisia kursseja.
Rakastan syksyn värejä: aurinkoista keltaista, hehkuvaa oranssia, suloista kanervanpunaista, ruskean eri sävyjä. Alkusyksyn iltapäivän lämmin aurinko saa luonnon väriloiston hehkumaan päivä päivältä kauniimpana ja innostavampana!


25.8.2009

Sadonkorjuuta


Sukkasatoa tuntuu kypsyvän joka puolella, joten intouduinpa itsekin mukaan tähän yhteisprojektiin!


Tanssiaskelia Tildan tapaan

Vikkeläkinttuinen nuorimmaisemme, joka on suloinen yhdistelmä keijukaista, perhosta ja pientä sirkuttavaa linnunpoikasta, pääsi vihdoin viimein liihottelemaan isosiskon viitoittamaa tietä lastentanssin harrastajana. Olihan se aloituspäivämäärä tietenkin merkitty kalenteriin hyvissä ajoin (ja jopa siirretty arjen tahdistajana toimivaan paperiprinttiin jääkaapin ovessa), mutta tottahan toki tälläkin kertaa kävi niin että edellisenä iltana havahduin tokkurasta todellisuuteen: pieni tanssija tarvitsee tietysti ikioman tanssikassin, jossa kuljettaa tanssipukua, leggingsejä ja juomapulloa.

Ihastuttavan vaaleanpunaiset liljat johdattelivat sopivasti oikeanlaiseen värimaailmaan.


Mikä onnenkantamoinen että olin paria päivää aikaisemmin lainannut kirjastosta Tone Finnangerin Tildan tapaan -opuksen (kiitokset Villisillille vinkistä!), josta löytyi juuri sopivan kuuloinen ohje - ja erityisesti erilaisten laukkujen tarpeellisuutta tavaransäilytyksessä korostava taustaselvitys inspiroi kivasti... Kutistin mittoja - ehkä vähän liikaakin, mutta toisaalta, laukusta tuli pikkutytön kannettavaksi aika näppärän kokoinen ja mielestäni kerrassaan söpö. Ompelu oli taas aikamoista kokeilua ja arvailua, koska olen ompelijana edelleen ihan turhan kärsimätön ja huoleton. Niinpä jouduinkin siistimään lopputulosta käsin. Mutta mikä tärkeintä, laukusta tuli omistajalleen kerrassaan mieluinen kapistus!


14.8.2009

Vielä on kesää jäljellä...



... en ole koskaan ollut Mamba-fani, mutta tuo korvamadoksi pesiytynyt laulu kuvaa hyvin tämänhetkisiä tunnelmia loman päätyttyä ja arkisen aherruksen alettua. Vuosi vuodelta kesä tuntuu pakenevan hyppysistä nopeammin ja nopeammin ja jättävän jälkeensä aina vain haikeamman fiiliksen. Loma meni ihan liian nopeasti, mutta onneksi sentään hemmottelevaa aurinkoa ja energisen viileitä suursiivouspäiviä oli aika sopivassa suhteessa. Mukavia muistoja tallentui mieleen kaikkien aistien välityksellä. Jospahan niitä kauniita päiviä riittäisi vielä pitkälle syksyyn ettei kovin monena päivänä tarvitsisi tapella kuravaatteiden pukemisesta...




Päivänkakkarat ja auringonkukat ovat lempikukkiani keskikesällä.





Herkuteltuakin tuli monin eri tavoin...





... ja juhlittua vuosikerran paranemista hyvässä seurassa grilli- ym. herkkuja nautiskellen. Eikä ruoka loppunut tälläkään kertaa kesken :-)

Harrastimme pienimuotoista kotimaanmatkailua sekä entisessä että nykyisessä pääkaupungissa.



Kaisa Salmen gerberalabyrintti Helsingin Rautatientorilla sai pienet taiteen ystävät villiksi ilosta. Taideherkkuja nautiskelimme kesän aikana myös Ateneumissa; lisäksi kesäperinteisiimme kuuluu käynti Iittalassa. Esikoisen kanssa kävimme kesäteatterissa ja puolison kanssa festareilla.

Yleensä kesällä tulee luettua lähinnä dekkareita mutta nyt tartuin vihdoin viimein Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjaan. Jostain syystä en kovin usein jaksa lukea murteella kirjoitettuja kirjoja, mutta Kähkösen teksti oli niin luontevaa savoa ja Mustat morsiamet niin mukaansatempaava tarina että lukeminen oli kyllä todella nautinnollista.

Muutama käsityökin valmistui:



Myssy sekkuni puolivuotiaalle pikkuneidille Novita Luxus Cottonista (kukka Bambusta), virkattu koukulla nro 4 pylväillä, puolipylväillä ja kiinteillä silmukoilla (oman ohjeen mukaan).



Neiti 8 vee sai keväthameensa vihdoin käyttöön heinäkuussa... Ohje on muunnelma tämän hameen ohjeesta, lanka mitälie-puuvillalankaa, neulottu puikoilla nro 4 ja koristeltu ketjusilmukkareunuksella.


Sisareni saivat syntymäpäivälahjaksi samanlaiset huivit Novita Luxus Cottonista. Täti Vihreän huivi ehti jo omistajalleen joten kuvassa vain Täti Sinisen huivi. Malli on sama kuin Novita Kesä 2009 -lehdessä olleessa Bambu-langasta tehdyssä pitsihuivissa (malli 33).

Minua ahkerammat neulojat ovat jo aloitelleet syksyn sukkaprojektia, ja kai sitä pitäisi itsekin suunnata ajatukset vähitellen kohti villalankoja. Onneksi syksyisten lankojen värit ovat toinen toistaan herkullisempia, joten iltojen viiletessä on mukava käpertyä sohvannukkaan niitä hypistelemään.