23.5.2012

Keväistä herkkurisottoa

Nyt on nokkosaika parhaimmillaan! Olen jo parina päivänä kerännyt nokkosia pihapiiristä, ryöpännyt ja pakastanut. Herkullista ja terveellistä lähiruokaa - meillä lapset rakastavat nokkoslettuja, ja onhan niiden maku ihan toisesta maailmasta kuin esim. kaupan pinaattilettujen...

Esikoinen oli tänään lounasseuranani hienosti menneen pianotutkinnon jälkeen. Luokkakaverit olivat uimahallissa  ja tytär olisi joutunut odottelemaan koululla toista tuntia, joten olimme sopineet opettajan kanssa, että hän voi tulla kotiin odottelemaan toisten paluuta. Sienet ovat meidän kahden yhteinen herkku - muu perhe ei ole jostain syystä oikein päässyt sieniherkkujen makuun, mutta aion sitkeästi jatkaa niiden kokkailua :-) Aurinkoisen kevätpäivän herkkulounaaksi valmistui

Nokkos-herkkutattirisotto

kulhollinen tuoreita nokkosia
kourallinen kuivattuja herkkutatteja (tai muita sieniä, esim. suppilovahveroita)
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
risottoriisiä
oliiviöljyä
5 dl kasvislientä
pippuria, salviaa, kirveliä, silputtuja sipulinvarsia
sitruunamehua

Kuumenna isossa kattilassa vesi kiehuvaksi, lisää hyppysellinen suolaa. Kaada nokkosenlehdet kattilaan ja anna kiehua pari minuuttia. Siivilöi vesi pois ja huuhdo nokkoset kylmällä vedellä.

Kuumenna oliiviöljy kasarissa, silppua sipuli + valkosipuli ja kuullota öljyssä. Lisää riisi ja kuullota läpikuultavaksi. Lisää nestettä vähitellen, anna imeytyä riisin sekaan. Sekoittele. Lisää kasvisliemi, murennetut sienet ja mausteet, hauduta kypsäksi ja lisää lopuksi silputut nokkoset ja sipulinvarret (tai ruohosipuli). Tirskauta päälle mausteeksi hieman sitruunamehua.



21.5.2012

Haasteita ja haaveita


Mustankissan blogissa oli minulle haaste, hauskaa! En olekaan pitkään aikaan vastannut näihin. 

1. Milloin tiesit, mikä sinusta tulee isona?

Tiedänköhän vieläkään :-) Minusta piti alunperin tulla diplomi-insinööri, mutta maailmanparantajan haaveet maailman energiaongelmien ratkaisemisesta karisivat pois hyvin nopeasti, ja oivalsin ymmärtäväni paremmin ihmisten kuin koneiden käyttäytymistä… Suuntauduin siis yhteiskuntatieteisiin ja minusta tuli tutkija. Tutkijan työssä pääsen hyvin tyydyttämään luontaista uteliaisuuttani, mutta aivotyön vastapainoksi kaipaan käsillä tekemistä ja näkyvää työn jälkeä.


Minä 2-vuotiaana

2. Millaiseksi kuvittelit lapsena elämäsi aikuisena?

Tasaisen turvallisena, vakaana, päivästä toiseen samanlaisena. Aikuiset osaavat ja tietävät kaiken tai ainakin osaavat ottaa asioista selvää.

3. Millainen on sinusta unelmaloma?

Sopivasti lepoa ja rentoutumista sekä tekemistä ja uuden kokemista. Kotona oloa, jokin mittava järjestelyprojekti sadepäivien varalle, puutarhassa möyrimistä, aurinkoa. Perheen kanssa yhdessä oleilua, ystävien ja sukulaisten tapaamista. Jokin piristävä matka jonnekin – ison perheen kanssa ei ole tilaisuutta kovin usein ulkomailla reissata, mutta kotimaastakin löytyy kivaa puuhaa - maalaislapsille riittää Helsinki-päiväkin :-) Mökkeilyä, uimista, lukemista, käsitöitä, kesän herkuista nautiskelua.

4. Entä millainen unelmakotisi?

Se suomalainen unelma: omakotitalo järven rannalla :-) Mustikansininen puinen 2-kerroksinen talo, jossa olisi aamuaurinkoinen kuisti ja iso terassi grilleineen ilta-auringon puolella. Aurinkoinen, loivasti kumpuileva rinnetontti, jossa olisi muutama varjoinen nurkkaus laventelinsinisiä kukkia ja unelmointia varten. Paljon juhannusruusuja ja marjapensaita, muutama hedelmäpuu, pieni kasvimaa. Rantasauna, rannassa soutuvene, lapsille jalkapallo- & sulkapallokentät, takapihalta pääsisi marjametsään.

5. Mikä on lempieläimesi?

Kissa :-) Sen arvoituksellisuus ja kauneus kiehtoo loputtomiin. Pehmeät käpälät ja suloinen, viaton ilme, jotka kätkevät saalistajan tappavan terävät kynnet ja hampaat. Elegantti rentoutumisen taito, liikkeiden keveys ja vaivattomuus, käsittämätön notkeus ja nopeus. Ihastuttava uteliaisuus ja leikkisyys. Ja se kehräyksen rauhoittava hyrinä…


Rudolf on päässyt ulkoilun ja puussa kiipeilyn makuun :-)

6. Mitä syöt aamuisin?

Tavallisena arkiaamuna yleensä 1-2 kuppia kahvia, ruisleipää, jonka päällä voita, juustoa, leikkelettä, ehkä salaattia/kurkkua, pieni kulhollinen maustamatonta jogurttia (Ingmanin rasvatonta), johon sekoitettuna puolukkasurvosta tai muita marjoja, ehkä vähän hunajaa tai vaahterasiirappia.. joskus lisäksi lasi tuoremehua (mieluusti greippiä)  tai itsetehtyä/äidin tekemää marjamehua. Viikonloppuisin (kaura)puuroa tai muroja + maitoa. Aamiainen, jota yli kaiken rakastan, on kunnon English Breakfast kaikkine herkkuineen: rapeaa pekonia, kuohkeaa munakokkelia, papuja, paistettua tomaattia, paahtoleipää ja marmeladia. Sillä jaksaa pitkälle iltapäivään, mutta kyllästyisihän tuohonkin varmaan jos sillä omaa konettaan joka päivä tankkaisi…



7. Kasvatatko itse vihanneksia tai muita syötäviä kesäherkkuja?

Jotain pientä joo… en jaksa ottaa kauheasti stressiä hyötypuutarhasta ja sen hoidosta. Meillä on savinen tontti, joka vaatisi loputtomasti työtä tuottaakseen kunnolla satoa. Tykkään kasvattaa sellaista, mikä ei vaadi jatkuvaa nyppimistä ja tuholaistorjuntaa: kesäkurpitsaa, papuja, salaattia, yrttejä.

8. Missä maailman kolkassa haluaisit käydä, mutta et ole vielä käynyt?

Voi, niitä on paljonkin! Uusi-Seelanti kiehtoo, samoin Afrikan savannit tai Amerikan ihmeisiin tutustuminen. Lähempääkin voisi aloittaa: Berliini, Praha, Budapest, Rooma…

9. Entä mikä on mieleenpainunein paikka, jossa olet vieraillut?

Niagaran putoukset.

10. Suurin haaveesi tällä hetkellä?

Suuria ei paljon ole, pieniä sitäkin enemmän. Päivä kerrallaan :-)



11. Mitä haluaisit kysyä minulta?

Mitä haluaisit muuttaa elämässäsi?


Haaste on kiertänyt blogimaailmassa jo aika pitkään, joten en tällä kertaa omasta puolestani haasta ketään eteenpäin (tarkoitus olisi lähettää haaste 11 blogiin ja tehdä itse uudet kysymykset). Jos joku kuitenkin haluaa jatkaa haastetta eteenpäin, niin ole hyvä vaan! 

***** * *** * ***** * *** * ***** * *** * *****
Tähän jatkoksi sopii puutarha-aiheinen haaste, jonka poimin mukaani täältä  Tässä  haasteessa on samanlainen periaate kuin edellisessäkin, eli saa poimia mukaan jos puutarha-asioiden pohdiskelu on lähellä sydäntä :-) 

1. Mikä on lempikasvisi puutarhassasi?

Juhannusruusu. Mustaherukkapensas. Kukista orvokit, krassit ja lemmikit.

2. Minkä kasvin haluaisit sinne kasvamaan, mutta et vielä sitä omista?

Jokin sellainen maanpeitekasvi, joka tukahduttaisi voikukat ja sammalet…

3. Pidätkö puutarhapatsaista?

En erityisemmin,  eivät mielestäni sovi ainakaan suomalaiseen maaseutupihaan tai -puutarhaan.

4. Onko puutarhassasi lampea tai suihkukaivoa?

Ehkä jonain päivänä :-)

5. Jos saisit 500€ puutarhanlaittoon, mitä tekisit sillä rahalla?

Uusia isompia kukkapenkkejä, kasvimaan kohennusta, jokin soliseva vesi-elementti lintuja houkuttelemaan.

6. Onko sinulla jokin projekti tälle kesälle tiedossa?



Havuistutusalueen laajentaminen – mitähän perennoja siihen laittaisi? Lapset haaveilevat uima-altaasta…

7. Millä reunustat kukkapenkkejä?

Yritin taannoin reunustaa käytöstä poistetuilla kiuaskivillä, mutta ei ollut hyvä idea. Joissakin penkeissä on kestopuista reunanauhaa, se tuntuu toimivan aika hyvin.

8. Onko sinulla kasvimaa? Jos on, mitä siellä kasvatat?

Pieni yritelmä  :-) Yrttejä, papuja, kesäkurpitsaa, salaattia, joskus olen kokeillut punajuurta ja porkkanaa – melko huonolla menestyksellä.

9. Käytätkö katteita puutarhassasi?

Kyllä, pensaiden ja puiden oksia silputtuna.

10. Lempivärejäsi puutarhassasi?

Keltainen, oranssi; orvokeissa sininen, violetti.

11. Onko sinulla huvimaja?

Ei vielä, eikä ruusutarhaakaan… :-D Haaveissa kyllä… sellainen varjoisen nurkkauksen romanttinen haaveilupaikka.

15.5.2012

Turkkilaista helmivirkkausta

Olen kevään aikana innostunut helmitöistä, joten sormia syyhytti päästä kokeilemaan, miten helmien yhdistäminen virkkaukseen onnistuisi. Kansalaisopiston kesäkurssitarjonnasta silmään osui turkkilainen helmivirkkaus, joten sitähän piti päästä kokeilemaan :-)

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla tutustuimme helmiin ja valmiisiin koruihin ja saimme kotitehtävän: lankaan piti pujottaa valmiiksi muutaman metrin verran siemenhelmiä ja putkihelmiä. Tämä oli melko hidasta ja tylsää puuhaa, ja vasta jälkeenpäin ajattelin, että tässähän olisi hyvinkin voinut hyödyntää näppäräsormista lapsityövoimaa.


Käytin omassa työssäni Sinellin (halpoja) helmiä ja samasta kaupasta ostettua helmivirkkauslankaa. Toimivat ihan hyvin tässä ensimmäisessä harjoitustyössä, mutta juhlavampia koruja saisi käyttämällä lasihelmiä. Helmien laatu vaihtelee hurjasti: laadukkaimmat (ja kalleimmat) siemenhelmet ovat japanilaisia ja tsekkiläisiä. Putkihelmien valikoima tuntuu Suomessa olevan melko vaatimaton ainakin värien suhteen: mustaa, valkoista, kirkasta, hopeaa, kultaa. Kateellisena katselin erään kurssikaverin löytämiä oranssinsävyisiä putkihelmiä.


Alku oli hankalaa, suorastaan tuskaista ähräämistä. En millään ensin hahmottanut, missä järjestyksessä aloituksen helmilehdyköitä piti ruveta käsittelemään, ja käyttämäni 0,6-numeron virkkuukoukku oli ehkä hivenen liian pieni tähän työskentelyyn.


Mutta kyllä se siitä! Puolessatoista tunnissa olin saanut aikaiseksi jo näin pitkän pötkön helmivirkkausta!


Valmis rannekoru! Tulihan siitä aika hieno, vai mitä? :-) Tekniikka oli innostava ja eriväristen helmien kanssa on kiva tehdä kokeiluja, joten taidanpa jatkaa harjoituksia.

9.5.2012

Kevättä kropassa!

Ihmeellinen tuo valon vaikutus ihmisen mieleen ja fysiikkaan! Talvi ei tänä vuonna tuntunut mitenkään uuvuttavan pitkältä, mutta alkutalven/vuodenlopun pimeys ja harmaus taisi vetää talvikauden energiatasot valmiiksi aika matalalle. Uni maistui ja suklaa/karkit/herkkujuustot myös. Kevättalven ihanat aurinkoiset hiihtelypäivät pitkin joenrannan peltoja virittivät sopivasti kevään ja kesän odotukseen, ja kevätväsymyksestä huolimatta jaksoin viikosta toiseen tsempata itseni säännöllisesti aerobicciin, vesijumppaan ja sauvakävelylenkille (mikä se olotila olisikaan ollut ilman näitä arkirutiineja!).

Usein minulle käy keväällä ohjattujen liikuntaryhmien päätyttyä niin, että säännöllistä kuntoilua ei tule ihmeemmin harrastettua koko kesänä. Kansalaisopiston kausi päättyy tosi aikaisin, jo pääsiäisen tienoilla - siinä vaiheessa kun peruskunto on vasta saatu suurinpiirtein kohdalleen. Tänä vuonna päätimme puolison kanssa molemmat ryhdistäytyä ja tarttua paikallisen kuntokeskuksen kesätarjouksiin. Mies liittyi saman tien jäseneksi, minä puolestani päätin testata kesäpakettia (4 kk:n kuntoilut 200 €:lla, ja tästä hinnasta vielä puolet pois SporttiPassilla). Nyt on oma harjoitusohjelma tehtynä ja ohjelmaa testattukin jo pari kertaa, tuloksena ihanat lihassäryt! :-)

Kuntosalilla on käytössä näpprä älyavainjärjestelmä: jokaisen kuntoilijan omalle avaimelle (joka siis avaa myös kuntosalin ovet) on tallennettu harjoitusohjelman tiedot: mitä laitteita, missä järjestyksessä, millaiset painot jne. Kaikki harjoitukset tallentuvat avaimelle, ja sen avulla pääsee seuraamaan oman harjoittelun kehitystä. Aika fiksua ja motivoivaa! Koska jostain ihmeen syystä meillä kotona tavarat eivät useinkaan pysy omilla paikoillaan (sikäli kun niillä sellaisia - pysyviä ainakaan - edes on), niin on tietysti olemassa sekaannusvaara kuntosaliavainten suhteen. Niinpä näpertelin molemmille omat helmiavaimenperät - ihan vaan yksinkertaisesti pari, kolme helmeä metallilangalla kiinni avaimeen. Nyt eivät mene avaimet ja saliohjelmat sekaisin! :-D