Tule joulu kultainen

Syksy on tuntunut pitkältä ja uuvuttavalta: on ollut työkiireitä (joiden hoitamiseen 6-tuntinen työpäivä ei ole oikein tuntunut riittävän), poikien koulun aloitus (uusiin kuvioihin sopeutumista, vaikka koulu onkin mennyt hyvin), tavallista arkivelvollisuuksien ja vähäisen vapaa-ajan kanssa tasapainoilemista. Onneksi sentään ihana luminen talvi tuli aikaisin ja kurahousuvaiheesta päästiin nopeasti eroon!

Meidän perheessämme joulustressi on tuntematon käsite. Aloitamme jouluvalmistelut aina hyvissä ajoin riittävän väljällä aikataululla, jotta mahdolliset yllättävät menot ja muut odottamattomat jutut (joita aina tulee) eivät pääse liikaa sotkemaan kuvioita. Jouluverhot laitoimme itsenäisyyspäivänä, jouluvalot ulos ja sisälle jo vähän aikaisemmin, ja viimeksi kuluneen viikon aikana olemme vähitellen ottaneet joulukoristeita esille.

Kynttilöitä ei voi olla liikaa :-) Tämän on askarrellut toinen pojistamme viime vuonna eskarissa.

Tonttuperhe on jouluvalmisteluissaan jo aika pitkällä, kuusikin koristeltuna :-) Tontut valmistuivat lokakuun loppupuolella paperiposliinikurssilla. Kuusen runkona on tyhjä Novita Gold -langan sisuskartio, jonka päälle on liimattu vihreää huopaa. Koristeina kimalleliimaa ja kullanväristä lahjanarua. Latvatähti on peräisin viimevuotisten joulukukkien koristeista.

Lasten joulu ei ole mitään ilman piparitaloa, ja viime vuosina olemme tehtailleet niitä myös päiväkodin vanhempainyhdistyksen joulumyyjäisiin. Työnjaosta ei tarvitse kinastella: minä toimin arkkitehtina ja koristelijana, puoliso rakennusmestarina :-)

Käpykoristeen isot kävyt keräsin Garda-järven rannalta kesälomamatkallamme v. 1998. Kävyt on maalattu askartelumaalilla ja kiinnitetty ohuella kultanauhalla sydänkranssiin.

Oksanhaarakorien alla oleva liina on ajalta ennen internetiä, valmistunut jouluksi 1992. Ristipistotyöt (ja kirjonta muutenkin) olivat ensimmäinen käsityöaiheinen hurahdukseni, mutta nyttemmin ei ole oikein kärsivällisyys riittänyt niiden tekemiseen. Ei taitaisi enää näkökykykään riittää...

Jouduin enkeli-innostuksen valtaan vuosi sitten kansalaisopiston Tunnelmallisia esineitä keramiikasta -kurssilla (yksi enkeli nähtävissä täällä). Paperiposliinista saa tehtyä todella ohuita, läpikuultavia esineitä, ja taimmaiseen enkeliin samoin kuin etualalla olevaan kuuseen voisi laittaa vaikka tuikun sisälle.

Neilikka-appelsiini on puolison lapsuudenkodista meille kulkeutunut jouluperinne.

*****

Viikon päästä olenkin jo joululomalla ja joulusiivous toivottavasti jo hyvällä mallilla. Mukavaa joulunodotusaikaa kaikille blogissani vieraileville!