Työkiireet ovat melko tehokkaasti rajoittaneet bloggailuun käytettävissä olevaa aikaa. Suurperheessä oma aika on muutenkin rajallinen hyödyke, ja kaiken tukka putkella -säntäilyn vastapainoksi on iltaisin ihana lysähtää sohvalle karkkipussin, neuleen ja aivojennollausohjelmien pariin. Kansalaisopiston jumppakausi päättyi jo pääsiäisen aikaan, ja kuntoilun puute yhdistettynä mukavuudenhaluiseen elämäntyyliin on onnistuneesti tuottanut muutaman ylimääräisen rasvakerroksen vyötärönseudulleni - ja minä kun olen aina kuvitellut pystyväni syömään mitä vain kuinka paljon tahansa ilman että seurauksia saisi kantaa mukanaan useamman kuukauden!
No, päätin sitten tarttua laiskiaista niskasta kiinni ja pakottaa sen liikkeelle. Minulla on viha-rakkaus-suhde lenkkeilyyn: toisaalta olisi ihana nautiskella kevätaamuisesta linnunlaulusta kaikessa rauhassa, toisaalta räkä poskella ja jalat jumissa -olotila ei houkuta yhtään. Jospa kerrankin älyäisi aloittaa lenkkeilyn riittävän varovaisesti? Olen myös aina inhonnut hikisiä kuntosaleja - mikään ei ole nöyryyttävämpää kuin pähkäillä sormi suussa laitteiden säätöjä ärsyttävän hyväkroppaisten atleettien keskellä. Naapurini lahjoitti minulle mukavan etusetelin kuntosalille, joten hetkellisen mielihäiriön vallassa menin sitten liittymään vuosijäseneksi. Hintaan sisältyi kuntokartoitus, kunnollinen laiteopastus ja oma kunto-ohjelma. Henkilökohtaisina tavoitteina kirjattiin ylös varovaisesti "hyvä olo, vastapaino istumatyölle ja lihaskunnon parantaminen."
Mutta pitäähän itselleen sallia nautintojakin. Äitienpäivä oli hemmottelua parhaassa mahdollisessa muodossa. Lasten kortteja ja lahjoja (samettiruusun ja auringonkukan taimia), English breakfast, herkullista kakkua ja päivällisellä perinteisesti katkarapusalaattia ja pihviä (hirven fileestä) sherry-sinihomejuustokastikkeen kera. Lapsukaisten isä ehkä jossain vaiheessa kertoo näistä herkuista enemmänkin. Kakkuohje oli tämä vähän muokattuna.
Tämä toiveitteni mukainen yrtti- ja kukkahylly oli kyllä kaikkein paras äitienpäivälahja!
Kaikkein pikkuisin valkovuokkokimppu sai maljakokseen sakekupin.
Kevät- ja kesäkaudella käsityöinnostus tuntuu suuntautuvan puuvillaisiin ja bambuisiin pitsiunelmiin. Olen aivan hurahtanut Novitan Bambu-lankaan ja olenkin hamstrannut sitä kaikissa mahdollisissa värisävyissä. Kevään uutuuslanka Novita Cannes (bambua, puuvillaa ja viskoosia) vaikutti sekin kiinnostavalta, joten ostin kokeeksi keväisenvihreää lankaa pitsijakkua varten. Lanka on ihanan pehmeää mutta aika höttöistä neulottavaa. Koulutyttömme on kasvanut ulos kaikista neuletakeistaan, joten hänelle pitäisi saada kiireenvilkkaa uusi(a) tilalle. Tekeillä on pitsineuletakki Modan 2/2008 ohjeella, mutta työ etenee yllättävän hitaasti (ihmekös se kun aikaresurssit ovat mitkä ovat ja olen pitsineuleiden suhteen vielä aika aloittelija). Pikkuneitikin ihastui Novita Kesä 2009 -lehden bambulankaiseen virkattuun neuletakkiin, joten parasta huolehtia bambulankojen riittävyydestä!
Kapea pitsihuivi Novita Bambu -langasta. Ohje: Novita Kesä 2009, malli 33.
Ihana huivi!
VastaaPoistaMinäkin kokeilin ensimmäistä kertaa bambulankaa ja se tuntui todella pehmoiselta. Saas nähdä, miten hyvin se kestää pesua ja käyttöä.
Onkos yrttihylly mittojen mukaan tehty vai jostain ostettu? äyttää kaunnilta ja käytännölliseltä.
Yrttihyllyn tekijä kommentoi: Ihan itse tehty, tarveaineina 3 kpl 80 cm leveitä liimapuulevyjä joihin porattiin sapluunan avulla kumpaankin päätyyn kaksi 10 mm reikää. Rei'istä läpi 8 mm sisalnaru, tukevat solmut tasojen alapuolelle ja yritetään saada tasapainoon, narut kulkevat kattoon ruuvattujen koukkujen kautta. Pintakäsittely maun mukaan... Tarveaineet yhteensä n. 25 euroa, eli halpaa lystiä.
VastaaPoistaAinakin Novitan bambulanka kestää pesua ja käyttöä ihan yllättävän hyvin. Olen pessyt koneessa normaalisti 40 asteessa ja kyllä se tietysti osan pehmeydestään menettää, mutta neuleet eivät ole esim. menettäneet muotoaan pesussa.
VastaaPoistaYrttihyllyn kannatinkoukut pääsivät eilen todelliseen rasituskokeeseen kun kuormasin hyllyt täyteen saviruukkuja :-)