Kukkaniityllä

Kesä kurkkii taas nurkan takana houkuttelevasti, mutta viime viikon viileästä pettymyksestä henkisen vilun saaneena pukeuduin tänään kaikkein lämpöisimpään mustaan villatakkiini. Paleleminen on inhottavaa! Aivan erityisesti inhoan varpaiden palelua, niinpä kesäisinkin usein tassuttelen villasukissa tai käperryn iltaisin sohvannurkkaan villasaalin lämpöön. Vanhat saalimme alkavat olla niin puhkikuluneita ja nöyhtääntyneitä että olisi kiva ruveta suunnittelemaan jotain uutta ja suuritöistä, mieluusti neulotuista tai virkatuista tilkuista. Kotivinkissä 8/2009 oli ihastuttavan värikkäitä torkkupeittoja Isoäidin neliöistä kasattuina. Sitten tuleekin vain ongelma, että valitako vihreäsävyiset, oranssit vai sekalaisenkirjavat langat… No, tämä projekti jää vielä takaraivoon hautumaan ja odottamaan vakavan innostuksen puuskaa.

Jotain valmistakin on esiteltäväksi. Pikkuboleroni valmistui juuri ylioppilasjuhlia edeltävänä päivänä ja pääsi heti käyttöön. Olen työhön tosi tyytyväinen, ja bolero on kerrassaan suloisen tuntuinen päällä. Cannes-lanka on mukavan pehmoista ja vilpoista, saa nähdä miten kestää käyttöä ja pesemistä.

Neulottu pitsibolero Novita Cannes -langasta. Ohje: Moda 3/2009, malli 4, puikot nro 5.

Virkattuja kukkasia esittelin jo aikaisemmin, mutta tässä vielä muutama lisää. Tuon tummasävyisen saa Tintin kiitokseksi osallistumisesta kevättalven haasteeseen!

Virkatut kukkaset: sekalaisia villa- ja puuvillalankojen loppuja, virkkuukoukku nro 5.