Kukkaniityllä

Kesä kurkkii taas nurkan takana houkuttelevasti, mutta viime viikon viileästä pettymyksestä henkisen vilun saaneena pukeuduin tänään kaikkein lämpöisimpään mustaan villatakkiini. Paleleminen on inhottavaa! Aivan erityisesti inhoan varpaiden palelua, niinpä kesäisinkin usein tassuttelen villasukissa tai käperryn iltaisin sohvannurkkaan villasaalin lämpöön. Vanhat saalimme alkavat olla niin puhkikuluneita ja nöyhtääntyneitä että olisi kiva ruveta suunnittelemaan jotain uutta ja suuritöistä, mieluusti neulotuista tai virkatuista tilkuista. Kotivinkissä 8/2009 oli ihastuttavan värikkäitä torkkupeittoja Isoäidin neliöistä kasattuina. Sitten tuleekin vain ongelma, että valitako vihreäsävyiset, oranssit vai sekalaisenkirjavat langat… No, tämä projekti jää vielä takaraivoon hautumaan ja odottamaan vakavan innostuksen puuskaa.

Jotain valmistakin on esiteltäväksi. Pikkuboleroni valmistui juuri ylioppilasjuhlia edeltävänä päivänä ja pääsi heti käyttöön. Olen työhön tosi tyytyväinen, ja bolero on kerrassaan suloisen tuntuinen päällä. Cannes-lanka on mukavan pehmoista ja vilpoista, saa nähdä miten kestää käyttöä ja pesemistä.

Neulottu pitsibolero Novita Cannes -langasta. Ohje: Moda 3/2009, malli 4, puikot nro 5.

Virkattuja kukkasia esittelin jo aikaisemmin, mutta tässä vielä muutama lisää. Tuon tummasävyisen saa Tintin kiitokseksi osallistumisesta kevättalven haasteeseen!

Virkatut kukkaset: sekalaisia villa- ja puuvillalankojen loppuja, virkkuukoukku nro 5.

Äidin ja lasten kotipäivä

Perheen laulumies suuntasi tänään Tampereelle heti aamusta. Sain sentään köllötellä sängyssä aamukahvin tuoksuun saakka, mutta sen jälkeen päivä olikin melkoista juoksemista diplomaatin roolissa. Tähän sangen touhukkaaseen päivään on mahtunut mm. imurointia, trikookuteiden leikkaamista (miehen vanhat kalsarit uusiokäyttöön...), kiisselin keittelyä, perusruuanlaittoa, saunomista ja ulkoilua ihan liian viileässä kesäsäässä. Ulkoilutunnelmia kyllä hieman kuumensi kahden sporttisimman lapsukaisen pesäpalloepisodi, josta seurauksena oli nuoremmalle palloilijalle haava ja mustelma silmäkulmaan. Onneksi selvittiin itkulla ja säikähdyksellä!

Lounaaksi söimme sosekeittoa, johon sai kätevästi ujutettua mm. Koskenlaskijaa, joka ei lapsille muuten oikein maistuisi. Myös kaikenlaiset maustettujen ranskankermojen, tuorejuustojen yms. loput sopivat erinomaisesti sosekeittojen mausteeksi.

(Jostain ihmeen syystä leipäkuutiot näyttävät tuossa keiton päällä ihan tonnikalanpaloilta :-o Eikä parsakaalisosekeitto ole kyllä muutenkaan mitenkään erityisen valokuvauksellista ruokaa.)

Parsakaali-kesäkurpitsasosekeitto

1 parsakaali
½ kesäkurpitsa
1 sipuli
n. 5 cm:n pätkä purjoa
n. 1/3 Viherpippuri-Koskenlaskijasta
pari kauhallista eilisestä yli jäänyttä perunamuusia

vajaa 1 l vettä
yrttiliemikuutio (esim. Provençale)
yrttisuolaa

päälle:
paahtoleipäkuutioita

Kuumenna vesi kiehuvaksi. Lisää yrttiliemikuutio ja pilkotut kasvikset. Keitä kypsiksi, soseuta, lisää perunamuusi ja Koskenlaskija. Kuumenna kunnolla ja sekoittele niin että juusto sulaa hyvin. Mausta tarvittaessa yrttisuolalla. Tarjoa paahtoleipäkuutioiden ja tuoreen leivän kera.

Iltapäivällä keittelin kiisseliä valmiiksi iltapalaa varten.

Kirpeä kesäinen marjakiisseli

¾ l raparperi-karpalomehua
2 dl mansikkasosetta
2 dl puolukkahilloa

suurustamiseen:
1 rkl perunajauhoa
pieni tilkka vettä tai mehua

Kuumenna mehu kiehuvaksi. Sekoita perunajauhot pieneen nestetilkkaan ja valuta seos ohuena nauhana mehun sekaan. Odota, että mehu kiehahtaa uudestaan ja ota sitten heti kattila pois levyltä. Sekoita marjat mehun sekaan. Ripottele pinnalle vähän sokeria. Tarjoa jäähtyneenä.

(Tämä herkku katosi iltapalalla viimeistä puolukkaa myöten. Lapsemme ovat selvästikin enemmän kirpeänhappamien kuin ylimakeiden kiisseleiden ystäviä.)

Päivälliseksi söimme porsaan pihvifileetä (valmiissa kermamarinadissa, ihan ok vaikkei mitään erityistä gourmet'ta tietenkään), pastaa, lasten mieliksi porkkanalettuja ja vaihteeksi vähän erilaista salaattia jokapäiväisen tomaatti-kurkku-paprika-salaatin sijasta:

Raikas salaatti

n. 1/2 jääsalaatti

2 pientä hapanta omenaa

kourallinen auringonkukan-, kurpitsan- ja pinjansiemeniä

1 rkl pakastettuja tyrnimarjoja

Tälle salaatille sopisi erinomaisesti jokin öljy-viinietikkakastike, mutta nyt en jaksanut ruveta sellaista sekoittelemaan, joten salaatti tuli nautittua ihan pelkältään. En ole koskaan ollut mikään suuri salaatinkastikkeiden ystävä, mutta kesäisin aina välillä kaipaan öljypohjaisia kastikkeita etenkin silloin, jos salaatti on jonkin kevyehkön ruuan lisukkeena.

Vielä muutama tunnelmointikuva puutarhasta. Nyt alkaa olla se aika vuodesta, kun kasviparat saavat tosissaan taistella elintilasta rikkaruohojen kanssa. Onneksi osa suosikeistani on helppohoitoisia: orvokit kaipaavat vain säännöllistä nyppimistä, lemmikit leviävät itsestään ja juhannusruusut kukoistavat hoitamattominakin.

Tunnistaako joku, mitä nämä monivuotiset oranssit kaunottaret ovat?

Kultasade on puhkeamaisillaan kukkaan.

Pieniä paketteja

Ensi viikolla päiväkotilapsukaisemme siirtyvät uusiin ryhmiin, joten ideoimme yhdessä vanhojen ryhmien mukaville hoitajille pienet kiitospaketit muistoksi kuluneesta vuodesta. Korttien askartelu sujui näppärästi leikkaa-liimaa-asettele tarroja -periaatteella. Pikkuneiti tarvitsi auttavaa kättä leikkaamisessa ja liimaamisessa mutta kukkien ja korttien värien valinnassa ei halunnut vastaanottaa minkäänlaista apua. Nuoret herrat tietysti ilahduttivat hoitajiaan liikenneaiheisilla tarroilla...

Paketin lahjontaosuus koostui virkatuista kukkasista (joihin lapset valitsivat itse langat) ja pienistä suklaalevyistä. Omat hoitajat saivat vielä bonuksena kauppakassit. Ompeluun ei tällä kertaa riittänyt intoa ja aikaa, joten ostin ruokakaupasta kasan valmiita luonnonvalkoisia kangaskasseja ja annoin lapsille kangastussit ja vapaat kädet koristeluun.

Yrttihyllyllä vihertää ihanasti. Kesäkurpitsoilla olisi jo kova kiire kasvimaalle mutta eihän niitä raukkoja uskalla vielä Suomen kesän armoille hylätä. Lämpötila +5 astetta ja lähes jäätävää tihkua, mikä kesä se semmoinen on?!?

Taisin joskus tulla luvanneeksi myös kirjallisuusaiheista jutustelua. Se on jäänyt vähäiseksi pääosin siitä syystä että lukeminenkin on ollut kevään aikana sangen vähäistä. Yöpöydälläni on pyörinyt etupäässä käsityö-, askartelu- ja puutarha-aiheisia selailukirjoja ja rentouttavia dekkareita. Nyt löytyi kuitenkin pureskeltavaksi kerrassaan makoisa herkkupala: Italo Calvinon "Marcovaldo eli Vuodenajat kaupungissa". Aloitin sitä eilen ja hihittelin itsekseni kahta ekaa novellia ahmiessani. Kirjan etuliepeessä kuvaillaan, että Marcovaldon seikkailut alkavat aina toiveikkaasti keskeltä tavallisinta arkea liukuakseen surrealistisen koomisiin lopputuloksiin. Kiteytettynä: kafkamaisen unenomainen vertauskuvallisuus yhtyy niissä hilpeään italialaiseen elämäntaitoon. Ihastuin Calvinon tuotantoon jo parikymppisenä vietettyäni aikaa romaanien "Halkaistu varakreivi" ja "Paroni puussa" parissa, ja pitäisikin taas kerran kaivaa nuo kaksi mestariteosta uudelleen luettaviksi!

Neljä asiaa minusta

Kiitokset Tanjalle mukavasta meemistä! Tässäpä omat vastaukseni.

1. Neljä työtä, joita olet elämäsi aikana tehnyt:

- lastenhoitajana kahdessa eri perheessä: uuvuttavaa hommaa nuorelle tytölle mutta mitään en näemmä oppinut päätellen jälkikasvun määrästä...

- kunnan puutarhatyöläisenä: takasi hyvän kunnon ja tasaisen rusketuksen kahtena kesänä mutta ötökkäkammoa ei kyennyt parantamaan (päinvastoin)

- siivoojana rakennustyömaalla, toimistoissa ja kaupan parkkihallissa - monotonista ja aika ikävääkin työtä mutta ikävintä oli toimistotyöntekijöiden nuiva suhtautuminen

- esiintyvänä taiteilijana radiossa: nokkahuiluopettajani värväsi tyttötriomme esiintymään pääsiäiskonserttiin ja tekemään myös kilpailunauhoituksen eri aikakausien nokkahuilumusiikista kansainväliseen yhtyekilpailuun. Voittoa ei tullut eikä liiemmin mainetta ja kunniaakaan mutta upea kokemus!

2. Neljä tv-ohjelmaa, joita tykkään katsella

- Heroes: mitä pitemmälle tarina etenee, sitä omituisempia käänteitä se saa ja sitä yllättävämpiä yhteyksiä eri henkilöiden väliltä paljastuu

- Late Lammas: koko perheen suosikki!

- Top Gear: kun työkseni tutkin älykästä liikennettä ja pyrin edistämään viisasta liikkumista, niin tämä on hyvää vastapainoa. Ja onhan ohjelman juontajakolmikko kerrassaan sympaattinen ja karismaattinen :-)

- How to be a gardener. Voi kun omistaisikin englantilaisen cottage gardenin!

3. Neljä paikkaa,joissa olen ollut lomalla

- Kanadassa (Ontariossa) vaihto-oppilaana

- interraililla Skotlannissa ja Irlannissa opiskelukavereiden kanssa

- miehen kanssa kuntoilulomalla Limonessa (Garda-järvellä) Italiassa

- Alcudiassa (Mallorcalla) koko perheen voimin

4. Neljä internetsivua joilla käyn melkein päivittäin

- työpaikan www-sivut

- liikenne- ja viestintäministeriön sivut

- Hesarin www-sivut

- ystävien blogit

5. Neljä lempiruokaa:

- tomaatti-mozzarella-basilikasalaatti

- savukala ja uudet perunat
- lähes raaka pihvi ja sherry-sinihomejuustokastike

- herne-simpukkapasta

6. Neljä paikkaa jossa mieluiten olisin juuri

- lomamatkalla jollain Kreikan pikku saarista palvomassa aurinkoa

- vanhempien kesämökillä Keski-Suomessa tuijottelemassa järvenrannan kaislikkoa

- jonkun hyvän suomalaisartistin keikalla

- päiväunilla

Barytonic, Tintin ja Ketun keittiön väki (yhdessä tai erikseen), toivottavasti tartutte haasteeseen!

Tee siis näin: Poista minun vastaukseni ja korvaa ne omillasi. Haasta mukaan 4 blogiystävää.