27.2.2014
Salaiset sukat
Lähdin tammikuussa mukaan Salaiset sukat -haasteeseen, ja sukat valmistuivat hiihtolomaviikolla mummolassa. Niistä tuli hienot, vaikkeivat ihan tismalleen ohjeen mukaiset olekaan. Esikoinen omi nämä heti itselleen, joten pitää varmaan ruveta katselemaan jotain vähän toisenlaista väriyhdistelmää omia sukkiani varten - sitten kun saan ensin yhden parin tikuteltua siskolleni!
4.1.2014
Uuden vuoden sukkahaaste
Pienimuotoinen neulomishyytymys oli vähällä iskeä tässä vuodenvaihteen tienoilla. Olen koko syksyn puuhastellut ahkerasti nukkekotini parissa enkä ole oikeastaan kaivannutkaan mitään perussukkia kummallisempaa neulottavaa, mutta nyt tuli sellainen olo että olisi välillä kiva kokeilla jotain vähän erilaista. Minulla on vuosia sitten hankittua kauniin keväisen keltaista Novita Kelo -lankaa, josta haluaisin tehdä villapaidan tai neuletakin, mutta sopivaa ohjetta ei ole vielä löytynyt. Vinkatkaa, jos jokin kiva ohje tupsahtaa eteen!
Kuulun Facebookissa muutamaan käsityöaiheiseen ryhmään, ja eräässä niistä oli kiva uuden vuoden haaste, johon minäkin päätin osallistua. Tarkoituksena on siis neuloa sukat salaisen ohjeen mukaan, eli blogin pitäjä julkaisee ohjetta aina pala kerrallaan, eli aloittaessaan ei tiedä millaiset sukista loppujen lopuksi on tulossa! Hauskaa!
Loppuvuodesta 2013 minun tuli perussukkien ja -säärystimien lisäksi neulottua yksi tilaustyö tänään 5 vuotta täyttävälle neitoselle (lastemme serkulle), joka tilasi minulta pipon ja huivin ja lupasi "maksaa" poimimalla minulle ensi syksynä suppilovahveroita :-) Enpä valitettavasti muistanut ottaa lahjasta kuvaa ennen kuin toimitin sen synttärisankarille. Nuo muut syksyn aikana valmistuneet tekeleet ovat ihan perussukkia, suurin osa raidallisia (aidoilla raidoilla, ei raitalangoilla).
Hyvää alkanutta vuotta 2014 kaikille tämän blogin seuraajille ja satunnaisille vierailijoille!
Kuulun Facebookissa muutamaan käsityöaiheiseen ryhmään, ja eräässä niistä oli kiva uuden vuoden haaste, johon minäkin päätin osallistua. Tarkoituksena on siis neuloa sukat salaisen ohjeen mukaan, eli blogin pitäjä julkaisee ohjetta aina pala kerrallaan, eli aloittaessaan ei tiedä millaiset sukista loppujen lopuksi on tulossa! Hauskaa!
Loppuvuodesta 2013 minun tuli perussukkien ja -säärystimien lisäksi neulottua yksi tilaustyö tänään 5 vuotta täyttävälle neitoselle (lastemme serkulle), joka tilasi minulta pipon ja huivin ja lupasi "maksaa" poimimalla minulle ensi syksynä suppilovahveroita :-) Enpä valitettavasti muistanut ottaa lahjasta kuvaa ennen kuin toimitin sen synttärisankarille. Nuo muut syksyn aikana valmistuneet tekeleet ovat ihan perussukkia, suurin osa raidallisia (aidoilla raidoilla, ei raitalangoilla).
Hyvää alkanutta vuotta 2014 kaikille tämän blogin seuraajille ja satunnaisille vierailijoille!
11.11.2013
Sukupuu
Koululaisena ja vielä parikymppisenä opiskelijanakin olin hulluna ristipistoihin. Minua kiehtoi se, miten pienillä rasteilla saattoi taiteilla mitä moninaisimpia kuvioita ja väripintoja. Lisäksi olen aina tykännyt matematiikasta, ja ristipistotöissä yksi homman jujuista on nimenomaan aloituskohtien ja pistojen lukumäärien laskeminen.
Ruuhkavuosien aikana ristipistotyöt ovat unohtuneet laatikoihin ja komeroihin. Muutama valmiiksi tullut on päässyt esille kotimme seinillä (ja tietysti myös mummolassa). Harmittaa, etten ollut tullut kirjoneeksi vuosilukua tähän sukupuuhun, jonka tein valmista mallia hieman täydentäen joskus 1990-luvun alkupuolella. Olettaisin vuoden olleen 1992 tai korkeintaan 1993, koska muistan tehneeni tätä TKY:n opiskelija-asunnossa Otaniemessä - kämppäkavereitani taisi vähän ihmetyttää erikoinen harrastukseni.
Työ on ollut vuosikaudet makuuhuoneen seinällä, ja lasten synnyttyä olen monesti miettinyt, että puuta pitäisi täydentää lasten nimillä ja syntymävuosilla. Vihdoin sain aikaiseksi korjata tämän puutteen! Työ täydentyi sopivasti isänpäiväksi, ja samalla lisäsin myös 2000-luvulla kuolleiden isovanhempieni kuolinvuodet. Olen sikäli onnellisessa asemassa, että olen saanut nauttia isovanhempien rakkaudesta pitkälle aikuisikään. Toinen mummoni asustelee vielä fyysisesti hyväkuntoisena mutta lapsuusmuistoissaan eläen palvelutalossa, ja käyn tervehtimässä häntä aina silloin tällöin, vaikkei hän valitettavasti minua enää tunnekaan.
Kokonaisille omenoille ei puussa ollut enää tilaa, joten lapset saivat tyytyä pelkkiin laatikoihin. Toinen pojistani - tarkkasilmäinen ja teräväpäinen kun on - huomasi heti, että laatikoissa ei ole tilaa toiselle vuosiluvulle. Ei niin - toivon, etten ainakaan minä ole sitten aikanaan niitä tietoja kirjomassa.
Ruuhkavuosien aikana ristipistotyöt ovat unohtuneet laatikoihin ja komeroihin. Muutama valmiiksi tullut on päässyt esille kotimme seinillä (ja tietysti myös mummolassa). Harmittaa, etten ollut tullut kirjoneeksi vuosilukua tähän sukupuuhun, jonka tein valmista mallia hieman täydentäen joskus 1990-luvun alkupuolella. Olettaisin vuoden olleen 1992 tai korkeintaan 1993, koska muistan tehneeni tätä TKY:n opiskelija-asunnossa Otaniemessä - kämppäkavereitani taisi vähän ihmetyttää erikoinen harrastukseni.
Työ on ollut vuosikaudet makuuhuoneen seinällä, ja lasten synnyttyä olen monesti miettinyt, että puuta pitäisi täydentää lasten nimillä ja syntymävuosilla. Vihdoin sain aikaiseksi korjata tämän puutteen! Työ täydentyi sopivasti isänpäiväksi, ja samalla lisäsin myös 2000-luvulla kuolleiden isovanhempieni kuolinvuodet. Olen sikäli onnellisessa asemassa, että olen saanut nauttia isovanhempien rakkaudesta pitkälle aikuisikään. Toinen mummoni asustelee vielä fyysisesti hyväkuntoisena mutta lapsuusmuistoissaan eläen palvelutalossa, ja käyn tervehtimässä häntä aina silloin tällöin, vaikkei hän valitettavasti minua enää tunnekaan.
Kokonaisille omenoille ei puussa ollut enää tilaa, joten lapset saivat tyytyä pelkkiin laatikoihin. Toinen pojistani - tarkkasilmäinen ja teräväpäinen kun on - huomasi heti, että laatikoissa ei ole tilaa toiselle vuosiluvulle. Ei niin - toivon, etten ainakaan minä ole sitten aikanaan niitä tietoja kirjomassa.
17.9.2013
Vihdoinkin syksy!
Rakastan Suomen neljää vuodenaikaa. Rakastan talven aurinkoisia pikkupakkaspäiviä, lumi- ja jäälyhtyjä, luisteluhetkiä ja hiihtoretkiä. Rakastan kevään lupauksia valosta ja lämmöstä, ujoja kevätkukkasia, pitenevistä päivistä hullaantuneita pikkulintuja. Rakastan yli kaiken kesän aurinkoa, uimarannalla lötköttelyä, lämpimiä iltoja ja kesäihmisten rentoutta. Syksyä rakastan ehkä kuitenkin kaikista eniten: maiseman maalauksellista värikkyyttä, energistä uusien juttujen suunnittelua, pimeitä iltoja teekupin ja neuletyön parissa.
Tänään kuopukseni ilmoitti haluavansa askarrella syksyisen kranssin. Olivat koulun jälkeen iltapäiväkerhossa liimanneet lehtiä, ruusunmarjoja, pihlajanmarjoja ynnä muita sopivia tarvikkeita paperista leikattuihin kranssipohjiin. Kävin kaivamassa varastosta vanhan joulukranssin; siinä oli ollut pähkinöitä, appelsiininviipaleita ynnä muita koristeita, jotka olivat aikojen kuluessa päätyneet parempiin suihin ja nokkiin. Kävimme poimimassa lähimetsästä ison kasan värikkäitä lehtiä, muutaman kauniin kävyn ja oksanpätkän ynnä muuta sopivaa askartelumateriaalia. Lisäksi varastosta löytyi vuosikertapähkinöitä, -manteleita ja -kurpitsansiemeniä... (tunnustan olevani melkoinen hamsteri). Tuunaamisen kohteeksi päätyi myös koivunrisuista tehty sydän, joka on koristanut ulko-oveamme jo muutaman vuoden ajan.
Tänään kuopukseni ilmoitti haluavansa askarrella syksyisen kranssin. Olivat koulun jälkeen iltapäiväkerhossa liimanneet lehtiä, ruusunmarjoja, pihlajanmarjoja ynnä muita sopivia tarvikkeita paperista leikattuihin kranssipohjiin. Kävin kaivamassa varastosta vanhan joulukranssin; siinä oli ollut pähkinöitä, appelsiininviipaleita ynnä muita koristeita, jotka olivat aikojen kuluessa päätyneet parempiin suihin ja nokkiin. Kävimme poimimassa lähimetsästä ison kasan värikkäitä lehtiä, muutaman kauniin kävyn ja oksanpätkän ynnä muuta sopivaa askartelumateriaalia. Lisäksi varastosta löytyi vuosikertapähkinöitä, -manteleita ja -kurpitsansiemeniä... (tunnustan olevani melkoinen hamsteri). Tuunaamisen kohteeksi päätyi myös koivunrisuista tehty sydän, joka on koristanut ulko-oveamme jo muutaman vuoden ajan.
28.8.2013
Juhlahumua!
Ei, ei, ei - ei se nyt sentään ole mikään erityinen juhlan aihe että päätin pitkän tauon jälkeen ryhdistäytyä täällä käsityö- ja askartelublogin puolella - kiitos vaan Eräälle Ystävälle huhuilusta! ;-)
Tänään on kuitenkin juhlapäivä - perheen nuorimmaisen 7-vuotissynttäripäivä! Neitonen on kovasti innostunut kaikenlaisista nukkeleikeistä, joten näpertelin hänelle kasan barbinvaatteita lahjaksi. Olkaapa hyvät, ohessa päivänsankarin siskon suosikkibarbi esittelee teille loppukesän ja alkavan syksyn muotia! :-)
Tänään on kuitenkin juhlapäivä - perheen nuorimmaisen 7-vuotissynttäripäivä! Neitonen on kovasti innostunut kaikenlaisista nukkeleikeistä, joten näpertelin hänelle kasan barbinvaatteita lahjaksi. Olkaapa hyvät, ohessa päivänsankarin siskon suosikkibarbi esittelee teille loppukesän ja alkavan syksyn muotia! :-)
 |
| Keltainen lyhythihainen villaneule on monikäyttöinen. Raikas punainen pallokuvioinen kellohame ja samasta kankaasta ommeltu lierihattu neuleella täydennettynä ovat mitä mainioin asu vaikkapa kaupunkilomaa varten. (Mekkokangas 1980-luvulta.) |
Rentoa tyttöjen iltaa varten Barbi on pukenut neuleen pariksi pirteän trikoominihameen. Viileämpinä iltoina pitkä trikoohame on mukava valinta.
(Hameet on ommeltu lasten sukkahousujen lahkeista.)
Barbin ystävät järjestävät paljon juhlia ympäri vuoden. Ystävättärensä kesähäihinn Barbi pukeutuu pitkään, vaaleanvihreään hameeseen ja samansävyiseen pitsipuseroon. Tämä viehättävä asukokonaisuus vie ajatukset suoraan viktoriaaniselle ajalle - tosin pitsipuseron läpinäkyvä materiaali olisi saattanut saada tuon aikakauden kaunottaret punastumaan.
Nämä kaksi juhlavaa asua puolestaan sopivat alkusyksyn ja tulevan talvikauden juhliin. Viininpunainen pitkä, kapea iltapuku on saanut somisteekseen puvun takaosan yläreunaan kiinnitetyn kultakimalteisen huivin, jonka pitkät liepeet voi asetella joko kaulan ympärille tai olkavarsille. Hopeanvärinen mekko on koristeltu dramaattisella mustalla pitsillä. Tämä elegantti juhla-asu oli lahjan saajan suosikki :-)
Punainen mekko on tehty sateenvarjon suojuksesta ja hopeanvärinen puolestaan lasten juhlasukkahousuista.
 |
Vielä on kesää jäljellä! Kevyt halterneck-mekko sopii mainiosti asuksi vaikkapa loppukesän grillijuhliin! |
Päiväjuhliin Barbie valitsee kauniin liilasävyisen asun, jossa on himmeästi hohtelevia kimalle- ja hopealankakoristeluja.
Pinkin trikoomekon korkea musta kaulus on tämän syksyn uutta huippumuotia!
(Mekkokangas jälleen kerran lasten sukkahousuista leikattua.)
Sinisen ja turkoosin sävyt pukevat upeasti vaaleaa, sinisilmäistä Barbia. Turkoosi mekko on yksinkertaisen kaunis ja monikäyttöinen. (Tässäkin materiaalina sukkahousutrikoo.)
Iltojen viiletessä Barbi kietoutuu pehmeään villaviittaan, jonka kaula-aukko on koristeltu upealla paljettilangalla. (Viitan materiaalina pilalle huovuttunut villahuivi.)
Ja sokerina pohjalla Barbin morsiuspuku! Yksinkertaisen kaunis puku ei kaipaa edes huntua somisteeksi. (Puvun materiaalina valkoinen tylli, yläosassa palanen sukkahousujen vyötärönauhaa.)
19.12.2012
Tauon paikka
Tässä syksyn mittaan mielessäni on kypsynyt ajatus pistää tämä blogi ainakin hetkeksi aikaa tauolle. Olin kai virheellisesti kuvitellut, että oman ajan määrä lisääntyisi, kun lapset kasvavat, mutta eihän se ihan niin mennytkään. Meillä kaikki neljä harrastavat jo aika innokkaasti ja itsekin yritän aina välillä nostaa peffani liikkeelle tästä sohvannurkasta.
Käsityö- ja askarteluharrastusta jatkan varmasti yhä edelleen, mutta ennustaisin sen suuntautuvan jatkossa enemmän tuonne miniatyyrimaailmaan :-) Tervetuloa sinne vierailulle!
Käsityö- ja askarteluharrastusta jatkan varmasti yhä edelleen, mutta ennustaisin sen suuntautuvan jatkossa enemmän tuonne miniatyyrimaailmaan :-) Tervetuloa sinne vierailulle!
Rauhallista, lumista ja valoisaa joulunaikaa kaikille blogiystävilleni!
18.12.2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)