Osallistuin viikonloppuna kansalaisopiston pajunpunontakurssille, minkä kyllä huomaa käsistä: sormenpäät hellänä, kynnet riekaleina, ranteet jäykkinä ja hartiat jumissa. Mutta mitäpä sitä valittamaan, kun kurssilla kuitenkin oli tosi mukavaa ja sain aikaiseksi paljon kivoja ja hyödyllisiä esineitä.
Olin varustautunut pajukurssille kahdella omenapuusta leikatulla oksanhaaralla, joista tein oksanhaarakorit. Kurssin vetäjä ehdotti, että niihin voisi jouluksi laittaa vaikka punaiset silkkinauhat koristeeksi ja täyttää korit omenilla, pähkinöillä tai joulukarkeilla. Pääsiäisenä sitten keväisen väriset nauhat ja koristeeksi pääsiäismunia tai tipuja... Nämä olivat helppoja ja nopeita tehdä ja onnistuivat mielestäni tosi hyvin.
Tähtiä ei taida syntyä millään alalla ilman ponnistelua, harjoittelua, itkua ja hammasten kiristystä. Ainakin tämän pajutähden tekeminen oli yllätättävän hankalaa! Tähti näyttää jotenkin niin simppeliltä: sidotaan vaan muutama pajunippu solmuilla yhteen ja siinä se. Oikeasti nuo sakaroiden japanilaiset solmut olivat viheliäisen hankalia! Keskustan jumalansilmät onnistuivat sentään vähän vähemmällä tuskailulla. Yksi tällainen tähti sai riittää, vaikka ensin olinkin suunnitellut tekeväni niitä useammankin vaikkapa joululahjoiksi...
Sunnuntai-iltapäivän käytin kaaospunonnan harjoitteluun. Kaaoskori rakennettiin viidestä lehdykästä ja pohjaympyrästä, jotka yhdistettiin ensin rautalangoilla toisiinsa. Työn edetessä rautalangat poistettiin ja lehdykät sekä pohja täytettiin punomalla ohuita pajuja sikinsokin. Korista tuli ihan hauskannäköinen, ja se päätyi välittömästi sohvapöydälle hyötykäyttöön eli lankojen säilytykseen.
