26.5.2011

Salaisen neuleystävän paljastuspaketti



Tänään on ollut kerrassaan mainio päivä, vaikka päätäni onkin särkenyt eilisillasta saakka. Kotiuduin eilen illalla parin päivän työmatkalta sateisesta Jyväskylästä, mutta tänään on aurinko paistanut siniseltä taivaalta. Kuopuksemme oli tänään kotona toipilaana mutta onneksi vointi oli niin hyvä, että hän jaksoi lähteä seurakseni nimikkokukkakauppaansa. Ostimme sieltä ison kimpun huumaavasti tuoksuvia kieloja. Esikoinen puolestaan sai tänään sekä piano-opettajan kehut loistavasti menneestä vuodesta että tiedon paikasta kuvataideleirillä (päiväleiri, jolle saa kulkea ominpäin bussilla - sopiva itsenäistymisharjoitus 10-vuotiaalle). Illalla kävimme katsomassa koululaisten kevätnäyttelyä: kylläpä olivat taiteilleet upeita töitä kouluvuoden aikana! Harmitti etten tajunnut ottaa kameraa mukaan.







Ja sokerina pohjalla: Salaisen neuleystävän paljastuspaketti oli saapunut postiin! SNY:kseni paljastui Olga. Täytyypä oikein ajan kanssa tutustua Olgan blogiin, joka pikaisella ensivilkaisulla näytti kerrassaan upealta! Kiitos Olga kaikista ihanista yllätyksistä joita olet minulle kevään aikana keksinyt; olet selvästikin tutkinut blogiani tarkkaan ja miettinyt, miten voisit minua parhaiten ilahduttaa!



Olgan lähettämästä toukokuun paketista löytyi kaikenlaista ihanaa: Nalle Kukkaketo Päivänkakkara -lankaa (rakastan päivänkakkaroita, ovathan ne kotimaakuntani Keski-Suomen maakuntakukka), paketillinen Novitan Minikeriä (ihan kuin karkkeja...nam!), tummaa suklaata (nam-nam!), lätkänameja (namskis!) ja tyylikäs muistikirja, jonka kannessa on vaaleanpunaisella langalla kirjottu ristipistokissa - miau! Kerrassaan täydellistä!


22.5.2011

Kukkia ja perhosia

Voi miten kevät on mennyt nopeasti - olisiko syynä se että pääsiäinen oli niin myöhään tänä vuonna? Vastahan tuskailimme valtavien lumikinosten keskellä miettien, että ehtisivätkö ne sulaa juhannukseen mennessä, ja nyt on kohta jo toukokuukin ohi.









SNY:ni ilahdutti minua lähettämällä kirjekuorellisen kesäkukkien siemeniä! Kiitos sinulle - rakastan kesäkukkia ja nämä pääsevät varmasti kokeilemaan kasvuonneaan. Kuluneella viikolla on ollut niin kiire, että kuori on edelleen avaamatta, mutta nopeastihan ne varmasti kasvuun lähtevät jos sää pysyy näin lämpimänä. (Kuvassa kukkakuori nojaa kasvatuslaatikkoon, jossa ovat voimia keräämässä pienet auringonkukan taimet - nämä siitä siemenpussista, jonka sain sinulta SNY joskus talvella!)



Käsityörintamalla olen puuhastellut sitä sun tätä saamatta oikein mitään kunnolla viimeisteltyä. Kevättalvella neuloin äidilleni vihreän pipon - sen langat ovat edelleen päättelemättä. Itselleni olen tehnyt 1,5 sukkaparia SNY:n lähettämistä keltaisista langoista. Toisesta parista puuttuu siis toinen sukka ja toisesta lankojen päättely... Esikoiselle rupesin virkkaamaan kesähattua - näinköhän valmistuu täksi kesäksi? Kansalaisopiston tilkkukurssilla olen saanut aikaiseksi kasan vaaleanpunaisia neliöitä chenille-töitä varten (en ole erityisemmin innostunut chenille-tekniikasta joten taitavat päätyä johonkin muuhun käyttöön...). Pesin pari vanhaa villaista vilttiä 60 asteessa mutta eivät ne sanottavammin huopuneet. Tiivistyivät kuitenkin sen verran, että muuttuivat oivalliseksi materiaaliksi villatilkkuja varten. Tilkut leikataan kengänkoron muotoisiksi ja reunat ommellaan pykäpistoilla. Tilkut voi myös koristella vaikkapa linnunsilmäpistoin. Tilkkuja on nyt valmiina muutama kymmenen... käyttökohde vielä auki :-) Samaisella tilkkukurssilla olen myös saanut alulle karkkipapereista tehtävän meikkipussin... Omar-paperien silittäminen applikaatioharsoon oli hankalampaa kuin olisin ikinä arvannut. Joko paperit eivät tarttuneet ollenkaan tai vinksahtivat ihan väärään asentoon. Siellä se arkki odottaa jatkokäsittelyä (vuorikankaan ja kristallimuovin väliin ompelua ja vetoketjun kiinnitystä).



Yksi työ tässä kevään aikana sentään on valmistunut esiteltäväksikin: ystävälleni 40-vuotissyntymäpäivälahjaksi valmistunut Papillon-huivi. Ostin huivia varten Lankamaailma Nordiasta upeaa, sateenkaaren väreissä välkehtivää Silkindian Sari Silk Yarn -lankaa, joka on valmistettu kierrätetyistä sareista. Lanka oli kallista ja sen kilohintaa nosti vielä sekin, että kiireessä en huomannut laittaa pysäköintikiekkoa joten sainpa sitten kaupanpäällisiksi parkkisakot :-( Lanka oli aika hankalaa käsiteltävää - vaihtelevanpaksuista, melko karheaa ja pölisevää; etenkin mustiin vaatteisiin tarttui ärsyttäviä kirjavia lankahöytyviä. Käytin huiviin melkein kolme kerää lankaa. Raitalanka olisi varmaankin sopinut Papillonin ideaan paremmin, mutta tuli kirjavasta huivistakin ihan hauskannäköinen. Neuloin 10-koon puikoilla, ja niillä neuloksesta tuli niin väljää ja reikäistä, että erillisiä reikäkerroksia ei olisi välttämättä tarvinnut tehdä ollenkaan. Syntymäpäiväsankari sai lahjansa eilen hauskoissa juhlissa ja huivi pääsikin samantien käyttöön.