30.3.2012

Tiimityötä

Pyöreiden vuosien juhliminen jatkuu aina vaan. Vähän aikaa sitten oli vuorossa työkaverini, joka ei itse harrasta neulomista, joten me tiimimme "hurahtaneet" päätimme ilahduttaa häntä tiimityönä neulotuilla säärystimillä. Kaivelimme lankavarastoja ja päädyimme 7 veljestä -lankaan. Värejä emme sen ihmeemmin sommitelleet etukäteen, vaan aloimme neuloa molempia säärystimiä samanaikaisesti aina välillä neulojaa vaihtaen. Aika sähäkät niistä sitten tulikin tällä menetelmällä :-) Silmukoita oli yhteensä 56 ja puikkokokona 4.

17.3.2012

"Mikä tekee kissasta ahmatin..."

"... no se kun tarjolla on silakoita!" :-) Tosin meidän kissamme kävi vain nuuhkaisemassa ruokakuppiaan kun siihen oli laitettu kokeeksi muutama silakanpalanen. Saas nähdä katoavatko ne sieltä jossain vaiheessa vai nosteleeko kissa ne mielenosoituksellisesti lattialle...

Muulle perheelle silakkapihvit sen sijaan maistuivat yllättävän hyvin; ainoastaan kuopus yritti piilottaa silakanmurusia perunamuussin ja porkkanaraasteen alle. Perheen jalkapalloilija santsasi peräti kahdesti :-) 28 pihvistä taisi jäädä jäljelle vaivaiset kolme!

Silakkapihvit
6:lle

n. 800 g silakkafileitä
suolaa
valkopippuria
tuoretta ruohosipulia ja tilliä

















Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Huuhdo silakat siivilässä tai lävikössä kylmällä vedellä, valuta hyvin. Vuoraa pelti leivinpaperilla. Lado pellille silakkafileet nahkapuoli alaspäin. Ripottele päälle suolaa ja valkopippuria. Silppua ruohosipuli ja tilli, ripottele fileille ja laita päälle toiset fileet. Paista n. 15 minuuttia. 





16.3.2012

Junailua

VR juhlii huomenna 150-vuotista taivaltaan ja on ollut muistakin syistä paljon otsikoissa viime aikoina - tänä talvena ei tosin yhtä usein sääolosuhteisiin liittyvien ongelmien takia kuin esimerkiksi parina edellisenä talvena. Olen itse aina ollut suuri junamatkailun ystävä; tulihan sitä nuoruudessa käytyä Interrailillakin Skotlannissa ja Irlannissa silloisen poikaystävän ja parin kaverimme kanssa. Kotimaan matkoillakin juna on kerrassaan kätevä vaihtoehto, ja junamatkalla neulominen on paljon miellyttävämpää kuin autossa neulominen - ja jos neulominen alkaa väsyttää niin tasaisen keinuva kyyti tuudittaa mukavasti uneen :-) Viimeksi pääsin nauttimaan junamatkailusta maanantaina työmatkalla Tampereelle, ja paluumatkalla onnistuin nukahtamaan Riihimäen ja Tikkurilan välillä kahteen eri otteeseen!

Nyt kun meillä on tuo mustaturkkinen perheenjäsen, on koko porukalla reissaaminen aiempaa haastavampaa Hiihtolomareissulle mummolaan kertyi taas kerran niin valtavasti tavaraa (viidet sukset + sauvat + monot, kuudet luistimet, kuuden ihmisen kylpylävarusteet, kasa liukureita ja pulkkia...) että kissan kuljetuslaatikon mahduttaminen auton kyytiin osoittautui ylivoimaiseksi. Niinpä päädyimme siihen ratkaisuun, että kuopus, kissa ja minä matkustimme edeltäpäin junalla ja muu perhe körötteli autolla perässä, ja paluumatkalle lähdettiin päinvastaisessa järjestyksessä. Junamatkat menivät oikein mukavasti eväitä syödessä, neuloessa, lukiessa ja piirrellessä, mutta 5-vuotias ei oikein ymmärtänyt, miksi olisin halunnut ottaa torkut :-D Paluumatkalla lemmikkivaunussa oli suorastaan tiivis tunnelma: enimmillään 7 koiraa ja 2 kissaa 12 hengen osastossa... eipä ihme että Rudolf-ressukka oli hieman järkyttynyt kotiuduttuamme ja vetäytyi muutamaksi tunniksi saunaan mököttämään.


Pieni junamatkustaja halusi matkaseurakseen itse ompelemansa Mustikka-nallen :-)



Eräs ystäväni sai helmikuussa pienen poikavauvan, ja Tanjan esimerkin innostamana neuloin pikkuiselle lahjaksi junasukat - tosin hieman muokattuna versiona. Lankana oli Novita Alpaca, joka oli mielestäni vähän turhan löpsöä sukkalangaksi, vaikka onkin suloisen pehmeää. Sukan suut jäivät niin löysiksi että virkkasin niihin reunukset tummansinisella 7 veljestä -langalla.  

11.3.2012

Naistenpäivä

... se oli ja meni. Mutta oikeasti - meillä Suomessahan on naistenpäivä joka päivä, ainakin jos vertaa moniin muihin maihin. Meillä ei ehditty naistenpäivää juhlia silloin kun sen oikea ajankohta olisi ollut, joten perheen naisten valitsema juhlamenu toteutettiin vasta nyt viikonloppuna.


Tulppaanikimppu: Kukkahuone Linnea, Klaukkala









Alkuruuaksi oli suppilovahverokeittoa, pääruuaksi pitkän kaavan mukaan valmistettua (n. 5 tuntia haudutettua) spaghetti bolognesea ja jälkiruuaksi suklaanougatjäätelöä. Minä kokkasin alkuruuan ja puoliso huolehti pääruuasta ja jälkiruuan lisukkeena olleesta suklaakastikkeesta.


Suppilovahverokeitto

1 punasipuli
1-2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
2 kourallista kuivattuja suppilovahveroita
mustapippuria
Persilladea (tai suolaa)
kuivattua salviaa (tai muita yrttejä maun mukaan)
n. 6 dl vettä
n. 2 dl ruokakermaa
n. 1 rkl maustettua crème fraichea (pippurisekoitus)
tuoretta timjamia

Silppua sipuli ja valkosipuli hienoksi, kuullota öljyssä ja lisää murennetut sienet. Anna öljyn imeytyä sieniin, mausta ja lisää vettä muutama desi kerrallaan (anna välillä kiehahtaa). Keittele n. 10 minuuttia ja lisää kerma ja crème fraiche.







Maistuvan päivällisen jälkeen menimme saunaan. Olin jo aiemmin iltapäivällä laittanut perheen naisille jalkakylpyainekset valmiiksi: laventelintuoksuista kylpysuolaa, kuivattua laventelia, minttua, salviaa, teetä ja ruusunlehtiä. Päälle n. 1/2 l kiehuvaa vettä, annetaan hautua hetki ja päälle lämmintä vettä (vati suurinpiirtein puolilleen). Ah ihanaa! Jalkakylpyjen jälkeen oli ohjelmassa vielä kynsien lakkaaminen.






Ai niin, hemmottelin itseäni lauantaina myös ostamalla uudet ihanat juhlakengät... kauniita kenkiähän ei naisilla voi olla liikaa, eihän? :-)

4.3.2012

Sunnuntai-illan herkkucannellonit

Rakastan kevättalven aurinkoisia päiviä! Tänään taivas oli sininen heti aamusta ja kevätaurinko latasi akkuni täyteen energiaa. Järjestelin lipastojen laatikoita, siivoilin keittiötä, imuroin. Lounaan jälkeen kävin naapurini kanssa hiihtämässä pitkin peltoja ja joenrantaa. Kupponen kuumaa teetä, tilkka tyrnilikööriä ja ihana raukeus iltapäiväksi.

Päivälliseksi kokkasin koko perheen herkkuruokaa eli cannelloneja. Cannellonit valmistuvat suht nopeasti myös arki-illan ruuaksi, mutta tällä kertaa kehittelin niistä herkkuversion sunnuntai-illan kunniaksi. Koko annos katosi nälkäisiin suihin niin nopeasti etten ehtinyt kaivaa kameraa esille :-)

Cannellonit
(ohje pakkauksesta, 6 nälkäiselle)


12-14 cannelloniputkea
500 g jauhelihaa (meillä oli työkaverini kautta saatua superhyvää Herefordia)
1-2 sipulia
oliiviöljyä
valkosipulia maun mukaan
suolaa, pippuria, oreganoa
kourallinen kuivattuja suppilovahveroita
1 rkl ruskea kastike -jauhetta
5 dl vettä + 1 dl esim. ruokakermaa, tuorejuustoa tai crème fraichea
1 prk tomaattikastiketta (esim. Dolmio Bolognese Chunky, jossa on paljon kasviksia)
1 prk (2,5 dl) ruokakermaa

päälle
juustoraastetta

Pane uuni kuumenemaan +225 C:een. Valmista kastike: kuullota silputtu sipuli (+ valkosipuli) oliiviöljyssä, lisää jauheliha ja kypsennä. Murustele suppilovahverot jauhelihan sekaan ja sekoita hyvin .Lisää mausteet, kastikejauhe ja vesi, anna kiehahtaa. Lisää kerma/tuorejuusto/ranskankerma. Täytä cannellonit ja lado ne öljyttyyn vuokaan vieri viereen. Kaada loppu kastike päälle. Lisää tölkillinen ruokakermaa ja sen päälle tomaattikastike. Ripottele pinnalle reilusti juustoraastetta (esim. mustaleimaa). Paista 20-30 minuuttia ja anna vetäytyä jälkilämmöllä 5-10 minuuttia.