Ratiritiralla

Niin se pakkanen vaan pitelee meitä vielä otteessaan. Tiistain vastaisena yönä humpsahti meidän leveysasteillemme luntakin toistakymmentä senttiä. Uskaltaisikohan sitä tuudittautua siihen, että tämä on talven viimeinen loppukiri ennen kuin lumiukot lopullisesti sulavat ja kevätpörriäiset pääsevät lentoon?

Tänä talvena on linnunruokaa saanut raahata kaupasta kotiin melkein viikoittain. Pihapiirissämme ovat vierailleet ainakin talitiaiset, sinitiaiset, hömötiaiset, keltasirkut, varpuset, pikkuvarpuset, punatulkut, mustarastaat, närhet, naakat, käpytikka ja varmasti vielä muutama muukin siivekäs ystävä. Oravia on enimmillään ollut yhtäaikaa kuusi ruokailemassa tai kisailemassa pitkin pihaa. Pupusetkin ovat pistäytyneet vierailulla useamman kerran. Tänä talvena niille ovat maistuneet mm. juhannusruusujen oksat - vai ovatkohan herkutelleet viimevuotisilla ruusunmarjoilla?

Viime päivinä valmistuneista käsitöistä on esittelyvuorossa raitapipo pienelle poikavauvalle. Pipo on kuvausta varten aseteltu niin etteivät päättelemättömät langanpäät erotu :-) Miksi ihmeessä lankojen päättely on olevinaan aina niin työlästä hommaa?!? Aika joutuisastihan se sujuu sitten kun vaan saa aikaiseksi ryhtyä puuhaan. Tämä pipo pääsee pakettiin ja toivottavasti pikapuoliin lentomatkalle Sveitsiin asti.

Vauvan raitapipo Novita Nalle- (tummanharmaa, vaaleanharmaa) ja Novita Merino (tummansininen, valkoinen) -langoista. 100 silmukkaa, joustin 1 o 1 n, pyöröpuikko nro 2,5.

Loppuun vielä tekstinpätkä, joka tarttui mukaan täältä:

"Ensimmäiset viisi ihmistä, jotka kommentoivat (ja sitä haluavat), saavat jotain tekemääni. Minun valintani. Sinulle. Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia: Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni, tekemäni juttu on vain sinua varten, se tehdään tämän vuoden aikana. Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä! Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvin omituista. Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain."

Aurinkoisia ajatuksia

Aamulla sai laittautua liikkeelle talviturkissa mutta pakkasta uhaten ja kevään etenemisen innoittamana tein listan mieltäni lämmittävistä ja valaisevista asioista.

1. Kevätaurinko – raaka ja armoton mutta niin tervetullut lupaus lämmöstä ja valosta pimeän vuodenajan jälkeen.

2. Iloisenväriset langat – vielä ennätin aloittaa yhtä harmaata sukkaparia mutta pian lankakorissanikin loistavat keltaiset krookukset ja leskenlehdet!

3. Sitrushedelmät. Ihanan värikäs vitamiinipommi!

4. Keltaiset tulppaanit. Niitä pitäisi olla kotona ihan aina. Tai mitä tahansa keltaisia kukkia. Muistaakseni Gabriel García Márquezilla on aina kotonaan tai hotellihuoneessaan keltaisia kukkia, koska ne tuovat hyvää onnea.

5. Suklaa. Varsinkin muutama palanen tummaa suklaata nautittuna hyvän kahvin kanssa. Myös puolikas suklaalevy sohvannurkassa ahmittuna kohentaa vetämätöntä oloa ihan ihmeesti.

6. Pienet vauvat. Tuttavapiirissä on melkoinen vauvavillitys meneillään joten pipoa ja lapasia syntyy tasaista tahtia.

Ylläolevat pipo ja lapaset ovat menossa lahjaksi työkaverin pienelle tyttövauvalle. Lankana Novita Nalle ja Tango Fani. Pipossa silmukoita n. 90, lapasissa 32. Joustin 1 o 1n, pyöröpuikko nro 2,5 ja sukkapuikot nro 3.


7. Talitiaisen laulu. Peipposia, pajulintuja ja muita ihania pikku visertäjiä odotellessa.

8. Munakokkeli – salmonellan uhallakin minulle toivottavasti tarjoillaan äitienpäivän aamuna perinteinen English breakfast. Vinkkinä ja muistutuksena jo näin hyvissä ajoin :-)

9. Nauravat lapset. Me aikuisetkin voisimme vähän vähentää yleistä yrmytystämme ja nauraa tai ainakin hymyillä enemmän.

10. Sosekeitto porkkanasta/bataatista. Nam! Tällaista söimme eilen:

Porkkana-vuohenjuustososekeitto

10 isoa porkkanaa
5 perunaa
1 iso sipuli
1 liemikuutio
n. 150 g pehmeää vuohenjuustoa
vettä
ruokakermaa
suolaa

Kuumenna vesi kiehuvaksi. Kuori ja paloittele sipuli, perunat ja porkkanat ja lisää kiehuvaan veteen. Jos vettä on liikaa, kaada pois ylimääräinen niin että kasvikset nipinnapin peittyvät. Lisää liemukuutio. Keitä kypsiksi ja soseuta sauvasekoittimella, lisää samalla vuohenjuusto ja notkista ruokakermalla sopivan löysäksi. Lisää tarvittaessa suolaa. Tarjoa paahdettujen leipäkuutioiden kera.

Hippitytön huivi

"Olen hippityttö 42,

enkä maailman paremmaks

ole nähnyt muuttuneen..."

(Eppu Normaali: Hipit rautaa)

En kyllä ole ihan vielä 42 enkä myöskään ihan hippi ole ollut koskaan, vaikka monenlaiseen hämärään musiikkiin olenkin kallellani. Eilen olisi ollut yksi ehdottomista suosikeistani, Jethro Tull, esiintymässä Helsingissä Kulttuuritalolla, mutta tuo keikka jäi tällä kertaa väliin. Hieman harmittaa, vaikka olen kyllä päässyt Ian Andersonin huilutaiturointia ihailemaan laskujeni mukaan jo puolentusinaa kertaa.

"Smile your little smile,

take some tea with me awhile,

brush away that black cloud from your shoulder..."

(Jethro Tull: One Brown Mouse)

Jos olisin eiliselle keikalle mennyt, olisin varmaankin heittänyt hartioilleni tämän:

Keväinen kolmiohuivi Novita Bambu -langasta (värit: ruskea, beige, farkunsininen, kirkkaanvihreä, vaaleanvihreä, vaaleanpunainen, valkoinen, yhteensä n. 250 g). Virkattu koukulla nro 3,5 oman ohjeen mukaan (aloituksena niskassa puolikas Isoäidin neliö).

Tätä huivia oli ihana virkata! Bambulanka on käsissä mukavan sileää ja pehmeää ja kaikki värit sointuvat mielestäni todella mukavasti yhteen. Alkuperäinen ajatukseni oli virkata joka toinen pylväsryhmäkerros ruskealla, mutta mitä pitemmälle työ eteni, sitä nopeammin lankavarastot tietysti hupenivat, ja onneksi tajusin ajoissa että ruskea lanka ei tulisi mitenkään riittämään, joten oli pakko tehdä huivista alkuperäistä suunnitelmaa värikkäämpi.

Kevät tuntuu etenevän ihan kohisten, ja onneksi se tälle viikolle lupailtu lumipyrykin jäi tulematta! Koululaiset ja päiväkotilaiset ovat vielä päässeet hiihtelemään mutta pian lienee aika piilottaa talviurheiluvarusteet varaston perälle ja nostaa polkupyörien satulat uusiin korkeuksiin. Maaliskuu ei milloinkaan ole kuulunut suosikkikuukausiini, joten nytkin vain toivon että aurinko kuivattaisi loskaiset pihat ja ojat mahdollisimman nopeasti, jotta krookukset ja helmililjat pääsevät esittelemään kevätasujaan. Jonkinasteinen kevätväsymys kolkuttelee takaraivossa, mutta eiköhän lisääntyvä lämpö ja valo sen aikanaan haihduta!

"As the verses unfold

and your soul

suffers the long day,

and the twelve o'clock gloom

spins the room

you struggle on your way..."

(Jethro Tull: Life's A Long Song)

Pikku Prinsessan peitto

Tämä työ valmistui vihdoinkin viime viikolla sopivasti pari päivää ennen siskontytön ristiäisjuhlia, joihin peitto oli menossa lahjaksi. Peitto oli mukava työ, koska siihen sai kulutettua monia sellaisia lankoja, joille ei ehkä muuten olisi löytynyt järkevää käyttöä. Lisäksi erilaisia lankoja yhdistelemällä lopputuloksesta tuli aika herkullisen näköinen (Qvidi-Minan tekniikka, ks. myös http://kotinurkissa.blogspot.com/2009/01/auringonkukkia.html ja http://kotinurkissa.blogspot.com/2009/01/orvokkilaukku.html).

















Aloitin peiton virkkaamisen jo tammikuun lopussa enkä tietenkään tullut kirjoittaneeksi muistiin, mitä kaikkia lankoja ja kuinka paljon siihen tuli käytettyä, mutta ainakin näitä:

- 7 veljestä (oranssi ja vaaleanpunainen)
- Isoveli (keltainen)
- Wool Neliraita (vaaleanpuna-valkoinen)
- Nalle (herneenvihreä)
- vihreänkirjava puuvillalanka
- keltainen puuvillalanka
- Tango Fani (vaaleanpunainen)

Tilkut on virkattu Isoäidin neliön perusohjeella. Pörröreunus (Tango Fani -langasta) on virkattu pylväillä. Käytin neliöiden virkkaamiseen virkkuukoukkua nro 5 ja reunukseen virkkuukoukkua nro 3,5.

Ketjut – vitjat

Tällaisilla muistisäännöillä pänttäsin venäjän verbitaivutusta joskus vuosikymmeniä sitten. Yhtäkään verbiä en enää taitaisi osata taivuttaa ja muutenkin venäjästä on jäänyt mieleen vain joitakin käyttökelvottomia lausahduksia tyyliin ”viime vuonna rakensimme koulua kolhoosille” tai ”neuvostotuotantoa laatumerkin kera”.

Laatumerkin voisi kyllä empimättä lätkäistä näihin viikonlopun hopeaketju-urakan (venäjästä lainattu tuokin sana) tuotoksiin. Liikkeelle lähdettiin viidestä metristä millinvahvuista hopealankaa, joka väännettiin ruuvipenkissä spiraalille pitkän neulepuikon (!) ympärille. Milliselle langalle käytettiin puikkoa nro 3,5, paksummille langoille vastaavasti paksumpia puikkoja. Valmis spiraali irrotettiin puikosta ja sahattiin kaarisahalla toista samankokoista, kärjestä halkaistua (!!) neulepuikkoa apuna käyttäen erillisiksi pyöreiksi lenkeiksi. Tämä työvaihe oli hidas, työläs, keskittymistä vaativa ja sormenpäitä kuluttava. Sahanterä katkesi aika monta kertaa mutta pinna onneksi venyi. Enkä onneksi onnistunut saamaan terää sormeeni – kuulemma näinkin on jollekin joskus käynyt. Ne, jotka ovat syöneet leikkaamaani leipää, tietävät etten todellakaan ole syntynyt saha kädessä… sahaamiseen kului aikaa varmasti kolmatta tuntia. Tuloksena oli keko pikkuruisia lenkkejä, joita sitten kaksia pihtejä apuna käyttäen naksauteltiin kiinni toisiinsa. Itse taivuttelin ketjuja vasta aivan ensimmäistä kertaa, joten pitäydyin perusmalleissa, mutta edistyneemmät saivat parissa päivässä loihdittua ties minkälaista Piinaa ja Tuskaa kaulansa tai ranteidensa ympärille.
















Ylinnä: Muinaisketju
Keskellä: Kuningasketju
Alhaalla: Korvakorut muinaisketjusta (vas.) ja kuningasketjusta (oik.)

"Kas näin heiluu hame..."

Olen syksyisen töihinpaluuni jälkeen intoutunut pukeutumaan arkisinkin hameeseen. Sopivia arkihameita vaan tuntuu olevan välillä hankala löytää, niinpä innostuin neulomaan itselleni sellaisen Novita syksy 2008 -lehden ohjeella (malli nro 40, s. 56). Lehdessä olleissa kuvissa hame on mitoiltaan polven yläpuolelle, mutta halusin vähän pitemmän, selvästi polvien alapuolelle ulottuvan, kun kuitenkin on kyse kylmän vuodenajan vaatteesta. Silmukoita loin S-koon ohjeen mukaisesti mutta käytin suositeltua isompia puikkoja. Tästä syystä neuloksesta ehkä tuli joustavampaa ja venyvämpää kuin alkuperäisessä ohjeessa oli tarkoitus. Jossain vaiheessa sekosin lopullisesti lisäyskiilojen lukumäärän suhteen, joten niitä saattoi tulla enemmänkin kuin ohjeessa mainittu 12. Päätin keskittyä huolehtimaan siitä, että vyötärönympärys olisi mitoiltaan oikein, helman leveydellä ei ollut niin väliä.



















Vilukissan villahame Novita syksy 2008 -lehden ohjeella nro 40. 115 s, pitkät ruusupuiset puikot nro 4 sekä virkkuukoukku nro 3,5.

Lopputulos on mielestäni ihan ok, paikka paikoin käsiala on vähän epätasaista ja langassa oli runsaasti ärsyttävää valkoista nöyhtää. Hame on ollut jo koekäytössäkin, ja tämä malli voisi toimia myös jostain keväisemmästä langasta tehtynä ja silloin ilman muuta vähän lyhyempänä versiona. Aika villi versio voisi tulla jostain raitalangasta... Tosin sileän neuleen (tai ainakin nurjien puolien) neulominen on aika puuduttavaa, joten voi olla että tyttäret saavat toimia erilaisten lankakokeiluiden koehenkilöinä...

Marjaenergiaa

Sunnuntaiaamut ovat mahtavia. Ei kiirettä minnekään, voi rauhassa lökötellä yöpuvussa vaikka puoleenpäivään ja lueskella Hesaria kahvikupposen äärellä. Aamiainenkin on yleensä jotain vähän herkullisempaa kuin kiireisenä arkiaamuna. Vähän ylikypsistä hedelmistä ja pakastimen pohjalle unohtuneista marjojen rippeistä syntyy pienellä vaivalla herkullinen

Päärynä-mustaherukka -smoothie

2 kypsää päärynää
2 dl mustaherukoita
4 dl maustamatonta jogurttia
2 rkl ruisleseitä
1 rkl juoksevaa hunajaa
maitoa

Kuori ja pilko päärynät. Laita päärynänpalat ja jäiset mustaherukat korkeareunaiseen kulhoon. Ripottele sekaan ruisleseet, kaada päälle jogurtti ja hunaja. Sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi. Löysennä seos sopivaksi maidolla.




















Marjoista puheenollen – kaksospojistamme aina toisinaan kysellään, että ovatko pojat keskenään samanlaisia. Yleensä totean vain että niinhän nuo ovat kuin kaksi marjaa. Mansikka ja mustikka… Tässäpä siis mansikan ja mustikan lapaset kummankin lempiväreissä.
















Lanka: Seitsemän veljestä, 44 s, ruusupuiset sukkapuikot nro 3. (Lapasten kuviointi oman mallin mukaan nurjilla silmukoilla.)