Näytetään tekstit, joissa on tunniste pulla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pulla. Näytä kaikki tekstit

13.1.2011

Valoa kohti

Tänään aurinko nousi Helsingissä klo 9.13 ja laskee klo 15.45. Tammikuun lopussa aurinko nousee jo puoli tuntia aikaisemmin ja laskee kolme varttia myöhemmin, silloin valoisan ajan pitenemisen huomaa jo ihan selvästi, varsinkin jos saamme nauttia aurinkoisen kirkkaista pakkaspäivistä. Kevät odottaa jo jossain nurkan takana - sen on huomannut joulukuusemmekin, joka rupesi kasvattamaan kerkkiä oksiinsa!


Mutta ennen kevään tuloa voimme vielä nauttia lumisista kuusista...




Kuusi on tehty piparimuotilla paperiposliinista. Pinnan koristelu on saatu aikaan kaulimalla paperiposliinitaikinaa pitsiliinan välissä.


... voilla leivotuista korvapuusteista (jostain syystä pullaa tulee leivottua enemmän talvella kuin kesällä)...





Voiko olla mitään herkullisempaa kuin tuoreet pullat kahvin, teen tai kuuman kaakaon kera nautiskeltuna?

... lämpöisistä villasukista ja lapasista...



Nämä neulomukset menivät syntymäpäivälahjaksi lasten 2-vuotiaalle serkulle. Sekä sukat että lapaset on neulottu Nalle-langasta ja koristeltu Bambinosta virkatuilla kiinteillä silmukoilla. Lapasen sydänkoristeista tuli erikokoiset (keskityin niin tiiviisti Saksan-Itävallan mäkiviikon seuraamiseen...) mutta en antanut epäsymmetrian haitata vaan lisäsin sydämiin vielä pieniä kullanvärisiä helmiä koristeiksi. Isoon sydämeen neljä helmeä keskelle ja pienempään 15 ympärille.

24.2.2009

Laskiaissunnuntai

Aloitimme laskiaissunnuntain vieton reippaasti vierailulla Sea Lifeen. Paikka oli kertakaikkisen hieno ja pikku tutkimusretkeilijöille juuri sopivan kokoinen vierailukohde. Erityisesti rauskut ja kaikissa jalokivien väreissä välkehtivät pikkukalat herättivät ihastusta. Itse lumouduin merihevosista.
















Lasten mielestä retken kohokohta oli tietenkin evästauko. Jo useamman retkilounaan kokemuksella arvasin, että täytetyt rieskarullat maistuvat varmasti kaikille.

Rieskarullat

1 kokonainen rullarieska per retkeläinen
voita tai muuta levitettä
kinkkumakkaraa
juustoa
keitettyä perunaa
salaatinlehtiä

Leikkaa rullarieskat puoliksi (näin niitä on ainakin lasten helpompi käsitellä). Voitele, täytä ja kääri tiiviille rullalle. Voit kietoa rullan ympäri esimerkiksi palan foliota tai voipaperia, jotta rullat pysyvät paremmin kasassa.

Rieskoista ei tullut napattua kuvaa koska ne ovat jokseenkin aneemisen näköisiä - ja evästauolla kuvaaminen ei ehtinyt tulla mieleen ennen kuin oli liian myöhäistä...

Hernekeittolounaan jälkeen koko perhe rymysi laskiaismäessä. (Totuuden nimissä mainittakoon, että oheinen kuva on napattu tammikuussa.)

















Laskiaispullat (pullataikinan ohje Kotitalous 7 -kirjasta)

(n. 25 kpl)

5 dl maitoa
50 g hiivaa
1 ½ dl sokeria
1 ½ tl suolaa
2 tl kardemummaa
1-2 munaa
10-12 dl vehnäjauhoja
150 g voita
(raesokeria, mantelirouhetta)
täyte:
1 dl vispikermaa
vaniljasokeria
punaista hilloa (tai mantelimassaa)

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva maidon sekaan ja sekoittele puuhaarukalla, kunnes hiiva liukenee. Lisää maidon sekaan sokeri, suola ja kardemumma. Riko munat maidon sekaan, sekoita hyvin. Jatka taikinan sekoittamista puuhaarukalla ja lisää samalla jauhot vähän kerrallaan. Kun olet lisännyt noin puolet jauhomäärästä, aloita taikinan vaivaaminen käsin. Sopiva jauhomäärä löytyy näppituntumalla*. Lisää lopuksi pehmeä voi ja anna taikinan kohota lämpimässä noin puoli tuntia.

Pyörittele taikina pikkupulliksi ja kohota pullia vielä kymmenisen minuuttia. Voitele munalla ja ripottele pinnalle esim. raesokeria tai mantelirouhetta. Paista pullia 250 °C:ssa n. 10 minuuttia. Kokeile kypsyyttä koputtamalla pullan pohjaa kynnellä: jos pulla kumisee kuuluvasti, se on sopivan kypsä. Anna pullien jäähtyä hetki. Leikkaa ne sitten puoliksi ja täytä kermavaahdolla ja hillolla (tai mantelimassalla).

* Usein ohjeeksi annetaan lopettaa jauhojen lisääminen siinä vaiheessa, kun taikina irtoaa käsistä ja kulhosta. Itse arvostan löysästä taikinasta leivottuja kuohkeita pullia, joten yleensä jätän jauhomäärän vähän ohjeessa mainittua pienemmäksi. Löysän taikinan käsittely on turhauttavaa puuhaa mutta lopputulos palkitsee: pullat suorastaan sulavat kielelle.