Viime viikolla hoitopaikassa juhlistettiin valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää Prinssit ja prinsessat -teemalla. Nuorimmaisemme sonnustautui kuparilankakruunuunsa sekä laatikoiden ja kaappien kätköistä löytyneistä materiaaleista ommeltuun juhla-asuun. Röyhelömekon alimmainen kerros on isosiskon vanha mekko, josta hihat oli jo muinoin uusiokäytetty Barbin vaatteiksi. Päällimmäinen kerros on kolmesta eri kankaasta: kuviollinen satiinimainen kangas on peräisin miehen yöpuvusta (samaa kangasta myös hihansuissa), punainen helma on isosiskon ruusumekosta ja kullanhohtoinen hörhelö puolestaan jouluverhokangasta. Neitosen turkisviitan materiaali löytyi yli viisi vuotta sitten Eurokankaan palalaarista. Viitta on kiinnitetty leuan alle kangasruusulla, joka koristi toisen siskoni ylioppilasmekkoa 90-luvun alkupuolella.
Ompelu on kärsimättömälle luonteelleni liian pikkutarkkaa puuhaa. En millään jaksaisi leikata kangaskappaleita huolellisesti, harsimisesta nyt puhumattakaan. Kappaleiden asettelu on välillä kuin Rubikin kuution pyörittelyä, tälläkin kertaa toinen hihahörhelö tuli kertaalleen ommeltua nurinpäin... Langanpätkien päättely on yhtä tuskaa ja viimeistään saumavaroja huolitellessa ylälanka karkaa tai joudun puolaamaan lisää alalankaa. Mutta välillä tuskailu ja vaivannäkö kannattaa, tästä asusta tuli mielestäni ihan onnistunut kokonaisuus ja omistajalleen oikein mieleinen!
Pretty!
VastaaPoista