2.2.2009

Kohti kevättä

Nyt elellään kyllä talven kauneinta aikaa! Parhaat mahdolliset reippailusäät yhdistettynä päivä päivältä lisääntyvään valoon piristävät myös tätä vatsatautitoipilasta. Ehkäpä tänään jaksaa jo vähän ulkoillakin. Nuorempana en ollut lainkaan kevätihminen, mutta nykyisin huomaan kyllä selvästi virkistyväni valon ja lämmön lisääntyessä. Keväisin on myös hauska seurata pihapiirin pikkulintujen touhukkuutta ja ihastella kuraisesta savimaasta nousevia krookuksia ja helmililjoja.

Kirjastosta tarttui mukaan tällainen houkutteleva kirja:




















Sormet alkoivat mukavasti syyhytä, kun selailin kirjaa. Ehkäpä voisin yrittää toteuttaa siitä vaikkapa yhden projektin jokaiselle vuodenajalle! Ainakin keväisten helmikorujen, iloisenkirjavien yrttiruukkujen, hurmaavien kranssien ja hassujen pienten joulutonttujen ohjeita pitää tutkia tarkemmin.

Juu, tiedetään, joulu meni jo, ja vaikka olenkin vannoutunut jouluihminen, en silti viettäisi joulua joka päivä kuten kertojan täti Heinrich Böllin novellissa "Ois joulu ainainen". Lukiolaisena sain äidinkielentunnilla yliannostuksen Bölliä enkä ole sen koommin hänen teoksiinsa koskenut, mutta lauantaisella kirjastoreissulla päätin antaa herralle toisen tilaisuuden. Yöpöydällä odottaa nyt "Katharina Blumin menetetty maine". Ehkäpä etsin sen lukioiässä väkisin läpikahlatun"Tohtori Murken kootut tauot" vielä käsiini, nykyminä kun onneksi suhtautuu moniin asioihin jo hieman suvaitsevaisemmin kuin se nuori idealisti, joka ei Böllistä tykännyt :-) Nykyisin on sivistävään lukemiseen aikaa oikeastaan vain juuri ennen nukkumaanmenoa, joten valitettavan vähän tulee ns. hyvää kirjallisuutta luettua.

No, kevätsäitä odotellessa nautiskellaan vielä hetki lapaskeleistä. Näistä Ruususen lapasista voisin todeta, että ei niistä tullut ihan sellaiset kuin piti... Varret alkoivat kiertyä korkkiruuvin lailla, mihin ilmeisesti oli syynä se, että tein langankierrot ja silmukoiden yhteenneulomiset aina samaan suuntaan. Toisaalta, lapasista tuli loppujen lopuksi oikeastaan ihan hauskat tämmöisinä, ja lapasten omistaja pitikin niitä melkein koko loppuillan kädessä.

Ruususen lapaset (8-vuotiaan kokoa)
lanka: Seitsemän veljestä,
puikot 3,5, yhteensä 32 silmukkaa

4 kommenttia:

  1. ihanat. mä en jotenkin ole tarpeeksi kärsivällinen neulomaan... :)

    VastaaPoista
  2. Mulla pitää aina olla riittävän yksinkertainen tai helposti muistettava ohje, en kuitenkaan jaksaisi/muistaisi pitää ohjetta esillä koko ajan. Kun neulomiseen jää koukkuun niin ei pysty enää esim. tv:tä katselemaan niin ettei käsillä olisi jotain tekemistä :-)

    VastaaPoista
  3. Sain kuin sainkin Böllin kirjan kahlattua läpi. Ainakin tämä teos oli niin saksalaisen jämptiä tyyliä puolidokumentaarisella otteella että lukeminen oli melko raskasta. Jospas annan tohtori Murken koottuine taukoineen odottaa kirjaston hyllyssä vielä jonkin aikaa...

    VastaaPoista