Paketin lahjontaosuus koostui virkatuista kukkasista (joihin lapset valitsivat itse langat) ja pienistä suklaalevyistä. Omat hoitajat saivat vielä bonuksena kauppakassit. Ompeluun ei tällä kertaa riittänyt intoa ja aikaa, joten ostin ruokakaupasta kasan valmiita luonnonvalkoisia kangaskasseja ja annoin lapsille kangastussit ja vapaat kädet koristeluun.
Yrttihyllyllä vihertää ihanasti. Kesäkurpitsoilla olisi jo kova kiire kasvimaalle mutta eihän niitä raukkoja uskalla vielä Suomen kesän armoille hylätä. Lämpötila +5 astetta ja lähes jäätävää tihkua, mikä kesä se semmoinen on?!?
Taisin joskus tulla luvanneeksi myös kirjallisuusaiheista jutustelua. Se on jäänyt vähäiseksi pääosin siitä syystä että lukeminenkin on ollut kevään aikana sangen vähäistä. Yöpöydälläni on pyörinyt etupäässä käsityö-, askartelu- ja puutarha-aiheisia selailukirjoja ja rentouttavia dekkareita. Nyt löytyi kuitenkin pureskeltavaksi kerrassaan makoisa herkkupala: Italo Calvinon "Marcovaldo eli Vuodenajat kaupungissa". Aloitin sitä eilen ja hihittelin itsekseni kahta ekaa novellia ahmiessani. Kirjan etuliepeessä kuvaillaan, että Marcovaldon seikkailut alkavat aina toiveikkaasti keskeltä tavallisinta arkea liukuakseen surrealistisen koomisiin lopputuloksiin. Kiteytettynä: kafkamaisen unenomainen vertauskuvallisuus yhtyy niissä hilpeään italialaiseen elämäntaitoon. Ihastuin Calvinon tuotantoon jo parikymppisenä vietettyäni aikaa romaanien "Halkaistu varakreivi" ja "Paroni puussa" parissa, ja pitäisikin taas kerran kaivaa nuo kaksi mestariteosta uudelleen luettaviksi!
Ymmärsinkö oikein, että koukkujen testi meni läpi, eivätkä hyllyt tippuneet suuren kolinan säestäminä alas?
VastaaPoista