Ruusunnuppu ja afrikankukka

Neiti 5 vee on edelleen vaaleanpunaisen, mekkojen ja erityisesti vaaleanpunaisten mekkojen ystävä. Edelliset neulemekot olivat jääneet jo aikoja sitten liian pieniksi, joten ei muuta kuin uutta puikoille. Tytär ihastui Novita Kevät 2012 -lehdessä olleeseen malliin nro 53 (lyhythihainen vihreä taskumekko Nallesta), mutta toivoi hihatonta mekkoa, joten jätin ohjeesta hihat neulomatta, virkkasin mekkoon vyön ja koristelin kaula-aukon ja hiha-aukot puuhelmillä.

Kaipaan jo kovasti kevättä ja kukkasia - tähän ikävään saa edes vähän helpotusta virkkaamalla afrikankukkia (ohje: Suuri Käsityö). Ensimmäinen kokeiluni meni sikäli vähän pieleen, että vaihdoin väriä joka kerroksella, vaikka 2. ja 3. olisi pitänyt tehdä samalla värillä. Ei aavistustakaan, mitä näistä kukkasista tekisin, mutta näiden virkkaaminen on ihanan koukuttavaa!

Kassit ja krassit

Kesäloma lähenee ja huomenna pääsee päiväkotilaisemmekin ansaitulle 7 viikon lomalle! Ensin lomailevat isä ja lapset pari viikkoa keskenään, sitten koko perhe yhdessä pari viikkoa, ja loppukesän viimeiset viikot koulun alkuun asti vietän minä lasten seurana. Tänä vuonna vihdoin sain toteutettua monivuotisen suunitelmani virkata päiväkotiryhmän hoitajille kesäkassit. Hoitajia on ryhmässä neljä, mutta vain kaksi heistä on ollut vakituisia; ryhmässä ovat sijaiset vaihtunut tiheään. Niinpä päädyin sellaiseen ratkaisuun, että vain nämä kaksi pysyvää hoitajaa saavat omat kassit ja lisäksi vien heille sekä sijaishoitajille itse kasvatetut krassin taimet. Toinen vaihtoehto olisi ollut viedä jotain yhteistä syötävää, mutta ryhmässä on ollut nyt aika usein lasten syntymäpäiviä, läksiäisiä ja muita tapahtumia, joten päätin jättää ylimääräiset herkuttelut pois ohjelmasta.

Kassit on virkattu pääasiassa pylväillä, puolipylväillä ja ketjusilmukoilla. Googlailin useampaakin eri ohjetta ja sovelsin niistä. Pohja on pyöreä ja kantokahvoihin on virkattu ensin ketjusilmukoita, jotka on reunustettu kiinteillä silmukoilla ja puolipylväillä. Kassin suu on melko tiukka, mutta pohja ja reunat joustavat hyvin. Lankana on Lanaknits allhemp6, virkkuukoukkuna nro 3. Lanka oli melko hankalaa virkattavaa, koska se ei erityisen hyvin luistanut koukulla. Onneksi pylväillä saa nopeasti valmista aikaiseksi... projektin kanssa kun oli vähällä tulla hieman kiire (päättelin langat pari tuntia sitten).

Hyvää juhannusta!

Hellepäivä

Juhannusruusut puhkesivat kukkaan viikonlopun aikana, ja uusia nuppuja 

on odottamassa  sadoittain!

Mansikkamaata en kaipaa - vielä ainakaan. Amppelimansikka riittäköön tänä kesänä!

Rakastan hellepäiviä! On ihanaa hikoilla puutarhapuuhissa, syödä lounasta tai päivällistä terassilla, lueskella tai neuloa aurinkotuolissa. Tänään kävin paikallisessa puutarhamyymälässä ostamassa perennoita, yrttejä ja amppelimansikan ja vietin muutaman tunnin auringonpaahteessa niitä istuttaen. Hyötykäyttöön pääsi mm. vanha kylpyamme, jonka pohjaan mieheni oli jo aiemmin porannut reikiä. Istutin siihen tänään ostamani piparmintun, laventelin, sitruunamelissan, iisopin, oreganon ja meiramin taimet. Aiemmin olin jo hankkinut pari basilikaa, rosmariinia, timjamia, rakuunaa ja  lehtiselleriä taimina sekä kylvänyt maahan tillin ja persiljan siemeniä. Ihme kyllä korianteri oli selvinnyt talvesta - arvelen että se oli siementänyt onnistuneesti loppukesästä ja siemenet olivat saaneet rauhassa talvehtia paksun lumihangen alla. Myös salaatti kukki komeasti ennen talven tuloa ja pian pääsemme maistelemaan uuden sukupolven salaatinlehtiä.

Viime keväänä teimme havukasveille oman kasvupaikan, ja onneksi kaikki näyttivät selvinneen talvesta. Havut taitavat kasvaa melko hitaasti, ja havualue oli minusta jo jonkin aikaa näyttänyt siltä, että se kaipaisi jotain piristystä. Niinpä istutin siihen lehtosalviaa, kurjenpolvia ja muita väriläiskiä. Palavarakkaus pääsi kivisydämen viereen :-)

Hellepäivän lounaaksi nautimme tänään kanasalaattia. Ohje oli tyypillinen "otetaan mitä löytyy", mutta hyvää siitä tuli!

Kanasalaatti
(6-8 hengen annos)

(hunaja)marinoituja kanasuikaleita
spagettia tai muuta pastaa (n. 200g)
1 prk kikherneitä
1 rasiallinen kirsikkatomaatteja
kourallinen salaatinlehtiä
muutama ruohosipulin varsi
n. 10 isoa basilikan lehteä

lisäksi:: oliiveja, kapriksia, grillattua paprikaa, fetaa... (tai jotain muuta suolaista)

Nämä kurjenpolvet tuntevat nimen "Hempukka" :-)

Hellepäivän janojuoma - vettä ja jäisiä viinimarjoja.

Pieniä ilonaiheita

Elinalta saamani tunnustus ilahdutti kovasti. Kiitos Elina!

Lähetän tunnustuksen eteenpäin Tintille, jonka idearikkaita ja kekseliäitä luomuksia käyn säännöllisesti ihastelemassa. Ollapa itsekin yhtä tuottelias!

Mon cher ami m'a donné un petit cadeau quand nous nous sommes rencontrés au début de la semaine. Chocolat français... très délicieux. Merci beaucoup! :-)

Puutarha kukoistaa: uusia tulppaaneja ja pikarililjoja aukeaa päivittäin, koivujen lehdet kasvavat hurjaa vauhtia, nurmikko hautasi viimesyksyiset lehdet alleen ennen kuin ehdin tarttua haravaan. Tänään uurastin puutarhatöissä aamusta pitkälle iltapäivään, kunnes ukkoskuuro ja tuntikausia jatkunut sade karkottivat ahertajan ja pitkin metsiä juoksennelleet lapset loppupäiväksi sisätiloihin.

Tyhjensin kompostorin - ja haaveilen jatkuvasti siitä, että saisimme hankittua toisenkin pömpelin, jossa voisi kypsyttää edellisen kauden "satoa" talven yli. Tämä yksi pönttö ei oikein riitä suurperheemme biojätteiden kompostoimiseen. Kärräsin kompostimullan pienenpienelle kasvimaallemme ja marjapensaiden juurelle. Ystäväpiiriimme kuuluu varsinaisia viherpeukaloita, ja aina toisinaan haaveilen itsekin kunnollisesta isosta kasvimaasta. Hyvin nopeasti kuitenkin käy niin, että järjen ääni pääni sisällä palauttaa minut maanpinnalle - konkreettisesti. En jaksaisi hoitaa kasvimaata riittävällä hartaudella - inhoan harventamista ja kitkemistä. Parasta siis keskittyä muutamaan sellaiseen hyötykasviin, joiden menestys ei kauheasti riipu puutarhurin ahkeruudesta: papuja, salaattia, kesäkurpitsaa, yrttejä.

Olemme asuneet tässä talossa pian kuusi vuotta, ja melkein koko ajan minua on häirinnyt se, että sisäpihalle istutettu kirsikkapuu on aivan liian lähellä olohuoneen ikkunaa. Se on ikävästi haitannut ruohonleikkuuta, varjostanut lähellään kasvavaa pionia ja ojennellut oksiaan kohti olohuoneen ikkunan kukkalaatikoita. Satunnaisesti se on innostunut kukkimaan, mutta satoa ei ole tullut korjattua, koska kukaan perheessämme ei erityisemmin välitä hapankirsikoista. Kukaan aikaisemmista asukkaista ei ollut liiemmin viitsinyt hoitaa puuta, vaan sen oksat sojottivat rumasti mikä mihinkin suuntaan. Olin siis salaa tyytyväinen, kun huomasimme lumisen talven (tai tarkemmin sanottuna peltikatolta puun päälle romahtaneen lumikuorman) vahingoittaneen kirsikkapuun runkoa niin pahasti, että päätimme hankkiutua puuparasta kokonaan eroon. Tänään sitten tartuin sahaan ja päästin onnettoman kärsimyksistään. Sisäpihasta tuli huomattavasti avaramman näköinen, ja aloimmekin heti suunnitella alueelle kaikenlaista uutta ja mielenkiintoista, nyt kun tilaa on ihan erilailla kuin aikaisemmin.

Mukavan puuhapäivän kruunasi palanen raparperipiirakkaa vaniljajäätelön kera. Käytin pohjaan valmistaikinaa ja täytteenä sokerissa ja vesitilkassa haudutettuja raparperinpaloja sekä inkivääri-omenahilloa. Täytteen pinnalle ripottelin mantelirouhetta. Piirakasta tuli ihanan mehevä ja maukas, lapsetkin tykkäsivät. Tätä täytyy tehdä toistekin!

Vielä on kesää jäljellä...

... en ole koskaan ollut Mamba-fani, mutta tuo korvamadoksi pesiytynyt laulu kuvaa hyvin tämänhetkisiä tunnelmia loman päätyttyä ja arkisen aherruksen alettua. Vuosi vuodelta kesä tuntuu pakenevan hyppysistä nopeammin ja nopeammin ja jättävän jälkeensä aina vain haikeamman fiiliksen. Loma meni ihan liian nopeasti, mutta onneksi sentään hemmottelevaa aurinkoa ja energisen viileitä suursiivouspäiviä oli aika sopivassa suhteessa. Mukavia muistoja tallentui mieleen kaikkien aistien välityksellä. Jospahan niitä kauniita päiviä riittäisi vielä pitkälle syksyyn ettei kovin monena päivänä tarvitsisi tapella kuravaatteiden pukemisesta...

Päivänkakkarat ja auringonkukat ovat lempikukkiani keskikesällä.

Herkuteltuakin tuli monin eri tavoin...

... ja juhlittua vuosikerran paranemista hyvässä seurassa grilli- ym. herkkuja nautiskellen. Eikä ruoka loppunut tälläkään kertaa kesken :-)

Harrastimme pienimuotoista kotimaanmatkailua sekä entisessä että nykyisessä pääkaupungissa.

Kaisa Salmen gerberalabyrintti Helsingin Rautatientorilla sai pienet taiteen ystävät villiksi ilosta. Taideherkkuja nautiskelimme kesän aikana myös Ateneumissa; lisäksi kesäperinteisiimme kuuluu käynti Iittalassa. Esikoisen kanssa kävimme kesäteatterissa ja puolison kanssa festareilla.

Yleensä kesällä tulee luettua lähinnä dekkareita mutta nyt tartuin vihdoin viimein Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjaan. Jostain syystä en kovin usein jaksa lukea murteella kirjoitettuja kirjoja, mutta Kähkösen teksti oli niin luontevaa savoa ja Mustat morsiamet niin mukaansatempaava tarina että lukeminen oli kyllä todella nautinnollista.

Muutama käsityökin valmistui:

Myssy sekkuni puolivuotiaalle pikkuneidille Novita Luxus Cottonista (kukka Bambusta), virkattu koukulla nro 4 pylväillä, puolipylväillä ja kiinteillä silmukoilla (oman ohjeen mukaan).

Neiti 8 vee sai keväthameensa vihdoin käyttöön heinäkuussa... Ohje on muunnelma tämän hameen ohjeesta, lanka mitälie-puuvillalankaa, neulottu puikoilla nro 4 ja koristeltu ketjusilmukkareunuksella.

Sisareni saivat syntymäpäivälahjaksi samanlaiset huivit Novita Luxus Cottonista. Täti Vihreän huivi ehti jo omistajalleen joten kuvassa vain Täti Sinisen huivi. Malli on sama kuin Novita Kesä 2009 -lehdessä olleessa Bambu-langasta tehdyssä pitsihuivissa (malli 33).

Minua ahkerammat neulojat ovat jo aloitelleet syksyn sukkaprojektia, ja kai sitä pitäisi itsekin suunnata ajatukset vähitellen kohti villalankoja. Onneksi syksyisten lankojen värit ovat toinen toistaan herkullisempia, joten iltojen viiletessä on mukava käpertyä sohvannukkaan niitä hypistelemään.

Orvokkilaukku

Tänään valmistui toinen palavirkkauskurssin työ. Kukkateema jatkuu, tällä kertaa vuorossa on orvokki, joka sekin kuuluu lempikukkiini. Yleensä meillä on jo heti vapun jälkeen ikkunalaatikot täynnä erivärisiä orvokkeja. Suosikkejani ovat tummanvioletit ja kirkkaansiniset orvokit.

Tämäkin työ on tehty Qvidi-Minan tekniikalla, lankoina mm. Novitan tummansininen Nalle-lanka, keltainen ja sininen Isoveli-lanka sekä vuosituhannen alussa hankittu vihreä Novita Merino. Laukun kahvat on tehty siten, että neljästä kuparilankasäikeestä punotun kahvan päälle on virkattu kiinteitä silmukoita kaksinkertaisella langalla.

Auringonkukkia

Auringonkukka on yksi lempikukistani, niinpä se pääsi koristamaan ensimmäistä kansalaisopiston palavirkkauskurssilla toteuttamaani työtä. Tähän laukkuun on yhdistelty useampia erilaisia lankoja Qvidi-Minan tekniikalla (katso esim. Wirkkuu & Tikkuu), mm. Novitan Mambo- ja Isoveli-lankoja ja jotakin määrittelemätöntä keltaista puuvillalankaa.