Huhtikuista hemmottelua SNY:ltä

Voi hyvä tavaton miten ihanan paketin SNY oli minulle kasannut! Paketista löytyi Nalle-langasta neulottu suloisen pehmeä huivi, vihreätä Araucania-lankaa, Pandan tummaa suklaata (nam!), hauska tiskirätti, jossa oli kiinni neulomisteemaan sopiva pinssi, sekä Knit Pro -puikot (mulla on niitä yhdet ennestään ja ovat tosi hyvät!) ja vielä kaunis kortti. Kiitos kaikista näistä ihanuuksista! Salainen neuleystäväni taitaa olla todellinen ajatustenlukija, miten hän olisi muuten onnistunut löytämään huhtikuun pakettiini juuri oikeansävyistä lankaa - ehdoton lempisävyni vihreässä värimaailmassa! Jännityksellä odotan henkilöllisyytesi paljastumista :-)

Pääsiäistervehdys SNY:ltä

Tämä odotti postilaatikossa kun palasin kotiin. Kiitoksia Salainen neuleystäväni!

Pääsiäisen odotusta

Pääsiäinen on tänä vuonna tosi myöhään, mutta silti se pääsi yllättämään. Havahduin eilen illalla siihen, että en ole muistanut laittaa rairuohoa tai pääsiäisohraa kasvamaan. Ei taida enää ehtiä... onneksi koulussa ja päiväkodissa ollaan aina hyvissä ajoin liikkeellä! Muita keväisiä koristeita olen kyllä tässä kuluneiden viikkojen aikana pikku hiljaa tehnyt. Pidän kovasti pääsiäisaskarteluista, koska jotenkin niissä tuntuu olevan vapausasteita, liikkumavaraa ja värikkyyttäkin enemmän kuin jouluaskarteluissa.

Linnunpesään ajattelin laittaa koristeeksi joko pieniä lasimunia, suklaamunia tai virkattuja pääsiäismunia (olen säästänyt yllätysmunien keltaiset kotelot ja virkannut niiden päälle "kuoret" jämälangoista).

Olin ilmoittautunut useammallekin kansalaisopistomme kevätkauden kurssille, mutta vähäisen ilmoittautujamäärän takia osa niistä oli peruttu. Risukurssi onneksi järjestettiin, ja olen täsmälleen samaa mieltä kuin Tanja: koivunrisut taipuvat ties miten monenlaiseen askarteluun, niistä saa tehtyä paitsi kauniita koristeita myös hyötyesineitä (luutia, kynnysmattoja, amppeleita, kukkaruukunsuojuksia), ja materiaalia löytyy omalta pihalta vaikka kuinka paljon!

Iloista pääsiäisaikaa kaikille blogissani vieraileville!

Uunikuhaa ja perunamuussia

Isäni on pikkupojasta saakka ollut innokas kalastaja, ja nyt eläkkeellä ollessaan hän on saanut omistaa rakkaalle harrastukselleen niin paljon aikaa kuin on halunnut. Kuusvesi on suonut kalastajalle antejaan tänä talvena anteliaammin kuin ehkä koskaan aikaisemmin, esimerkiksi kuhia on uinut verkkoihin yli viisikymmentä! Niitä olemme mekin saaneet mukaan pakastimen täytteeksi aina vanhempieni luona vieraillessamme. Lapset ovat pienestä saakka oppineet syömään ruotokalaa; ainoastaan nuorimmainen on vähän vieroksunut sitä saatuaan yli vuosi sitten päiväkodissa kirjolohikiusauksesta ruodon kurkkuunsa.

Tänä kevään tuloa lupailevana huhtikuisena sunnuntai-iltana päivällispöydässämme tarjottiin

Uunikuhaa ja perunamuussia (6:lle)

n. 600 g kuhafileitä

kalafileiden päälle:
suolaa
sitruunapippuria
valkopippuria
kuivattua tilliä

n. 4 dl katkarapuja
1 keitetty kananmuna
2 dl (ruoka)kermaa
½-1 dl tuoretta meiramia tai muita yrttejä maun mukaan

Voitele uunivuoka öljyllä ja nosta kuhafileet vuokaan. Ripottele fileiden päälle suolaa ja mausteita. Anna maustua hetki ja laita vuoka sitten 200-asteiseen uuniin n. 15 minuutiksi. Ripottele katkaravut kuhafileille ja kaada päälle kerma. Koristele fileet kananmunasilpulla ja meiraminlehdillä. Anna hautua uunissa vielä 10-15 minuuttia.

Äitinsä tytär

Kuopuksemme on kuluneen talven aikana hurahtanut vohvelikankaiden kirjontaan. Päiväkodissa tyttönen ja hänen puoli vuotta vanhempi paras kaverinsa ovat suorastaan kilpailleet tässä lajissa. Mahtaa olla melkoista neulojen suihkintaa :-) Ihanaa, että hoitajat jaksavat teettää lapsilla käsitöitä - ainakin meidän 4-vuotiaamme on jo tosi taitava ja sukkela neulankäyttäjä. Tämä kuvassa oleva liina valmistui tällä viikolla ja pääsee koristamaan jotain pikku pöydistämme. Ennestään liinoja taitaa olla jo kolme ja kirjanmerkkejäkin pari :-)

En kyllä itse noin pienenä vielä vohvelikangastöitä tehnyt! Ensimmäinen työ taisi olla jumppapussi koulussa ensimmäisellä luokalla. Luokkakaverin kanssa istuttiin auringonpaisteessa ulkona ja tuskailtiin, kun langat menivät koko ajan solmuun hikisissä käsissämme. Koululaisena ja vielä opiskelijanakin olin innokas ristipistojen tekijä, mutta eipä ole tullut tartuttua niihin pitkään aikaan. Kaapissa on useampikin keskeneräinen tai aloittamaton työ... Mahtavatkohan periytyä jälkeläisille? :-)

Aurinkoinen maaliskuun paketti SNY:ltä

Maaliskuu on ollut todellinen tautikuu suurperheessämme. Korvatulehdusta, poskiontelotulehdusta, alkavaa keuhkoputkentulehdusta, kuumetta, kovaa yskää, jatkuvaa aivastelua ja pärskimistä. Jokainen perheenjäsenemme on ollut kipeänä vähintään kertaalleen tässä viimeksi kuluneiden viikkojen aikana. Tällä hetkellä kaipaan kesää ja kärpäsiä ehkä enemmän kuin koskaan!

Sairasteluväsymystä piristämään saapui onneksi Salaisen neuleystävän maaliskuun paketti täynnä auringon valoa. Kaksi kullankeltaisena hohtelevaa lankakerää (joista ylellisen pehmeä Tofutsies pääsi jo sukkapuikoille; Schoppel Wolle Admiral Ombré, väri Banana Joe, odottaa vielä vuoroaan). Tummaa suklaata oli kaksi levyä (Victorian sekä Brunberg, kumpaakaan en ole aiemmin maistanut; Victorian oli matkaeväänä viikonloppureissullani Tampereella ja on HYVÄÄ!). Ihastuttavan hauska Maisa & Kaarina -aiheinen käsilaukkukoukku (kyllä vaan SNY taidat olla jonkinsorttinen ajatustenlukija! ... olen nimittäin jossain määrin käsilaukkufriikki...) Ja lisäksi vielä ihanan aurinkoinen kukkakortti.

Kiitos paljon Salainen neuleystäväni - pakettisi piristi tosi paljon ja toi kevään ainakin ajatuksissa monta päivää lähemmäksi!

Hiljaista kuin huopatossutehtaassa

Selkäongelmat tuntuvat vaihteeksi helpottaneen, mutta kovin pitkiä aikoja en ole uskaltanut paikallani istuskella. Pieniä töitä on ollut tekeillä useampikin ja olen niitä vähän kerrassaan saatellut eteenpäin: pipo äidilleni vihreistä 7 veljestä -langoista on melkein valmis, kaulahuivi kuopukselle (alunperin joululahjaksi ajateltu... kröhöm) vaatisi ehkä pari tuntia tiivistä neulomista, ja eilen sain valmiiksi huopatossut Käspaikan ohjeella.

Huopatossut Novita Huopanen -langasta, koko n. 4-v.

Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty lankana Fritidsgarnia ja koon 5-5 1/2 puikkoja, mutta lankavarastoistani löytyi Huopasta niin paljon että halusin käyttää sitä. Puikkokokona oli 8. Kaikki perheenjäsenet ovat tilanneet itselleen huopatossut (olemme innostuneet lumihangessa vilvoittelusta saunomisen yhteydessä), joten ajattelin ottaa varman päälle ja aloittaa keskimmäisestä (10-12-vuotiaan) koosta, kun ei ollut ihan varmaa että miten ohje ja Huopanen-lanka toimivat yhdessä. 56 silmukalla syntyi pituudeltaan (varpaista kantapäähän) 28-senttinen ja korkeudeltaan 24-senttinen kappale. Huovutuksen jäkeen mitat olivat kutistuneet 28 cm -> 18 cm ja 24 cm -> 12 cm, eli näistä tuli tossut 4,5-vuotiaalle kuopukselle :-) Neiti suunnitteli itse kukkakoristeet (pinkkiä Nallea, keltaista Tallinnasta ostettua sukkalankaa ja vihreää 7 veljestä). Kovin ovat mieluiset tossukat; päiväkotiin en niitä kuitenkaan antanut mukaan...