Syksyn säveliä

Sade on rummuttanut peltikattoa koko päivän, linnut visertelevät muuttosuunnitelmiaan ja luonto alkaa muistella talviunilaulun säveliä. Sadonkorjuupuuhat ovat kiivaimmillaan, mutta iltaisin jo vetäydytään sisätiloihin tunnelmoimaan, hörppimään kuumaa teetä ja kutomaan villasukkia talven varalle.

Heinäkuun lopussa juhlin syntymäpäivääni ystävien seurassa - puoliso hemmotteli meitä herkuillaan ja aurinko lämmöllään. Oli kerrassaan ihana juhlapäivä ja -ilta!

Siskon kanssa urakoimme eräänä elokuisena maanantaina punaherukkamehua - päivän saldo kolme mehumaijallista! Puuhasta innostuneena menin ja ostin itsellenikin mehustimen tulevaa käyttöä varten, vaikka omat marjapensaamme ovatkin vielä melko pieniä... no tuli niistäkin sentään muutama litra marjoja pakastimeen talven varalle. Saimme tänäkin vuonna luvan hyödyntää naapureiden runsasta marjasatoa, ja niinpä tein mustaherukoista paitsi mehua myös nektaria tautisten talvipäivien taikajuomaksi.

Säiden hieman viilettyä innostuin sisustamaan myös kuistin uusiksi. Nyt sieltä löytyy mukava aamiaispaikka kahdelle hengelle :-) Viltti on Ikeasta ja kolmiopöytä taisi löytyä Kodin Ykkösestä. Noita sinisiä tuoleja on yhteensä 6 kpl ja ne ovat tähän asti palvelleet sarjaan kuuluvan ruokapöydän parina terassilla, mutta ovat olleet siihen tarkoitukseen hieman liian raskastekoisia ja saivatkin väistyä Ikean pikkujakkaroiden alta pois.

 

Kuopuksemme on ollut koko kesän ajan innokas puutarha-apulainen. Papusatoa tuli tänäkin vuonna runsaasti, ja kesäkurpitsapenkissä on edelleen muutama muhkea yksilö kasvamassa.

Rikkaruohojen kitkemisessä olen yhtä laiska kuin ennenkin. Sitä paitsi osa rikkaruohoista on aivan liian kauniita kitkettäväksi...

Elokuun viimeisenä viikonloppuna olimme lasten serkun häissä Pietarsaaressa. Hääpari ei halunnut mitään materiaa lahjaksi, mutta kortin kuitenkin askartelin. Ulkokerros käsintehtyä paperia, samasta paperista leikkasin piparimuotin avulla sydämet kirjekuoreen ja yhden sydämen myös kortin sisäosaan.

Sydänaukosta näkyy Risto Rasan runo:

Yötuuli heiluttaa

veneeni lyhtyä

Suuntaneulana rinnassani

pyörähtää sydämen sakara

Kesä oli upea, lämmin, aurinkoinen, rentouttava... mutta tervetuloa kaunis, värikäs, energinen syksy!

Syntymäpäivän juhlintaa

Ystävälläni Ketturouvalla ja minulla on syntymäpäivät heinä-elokuussa vajaan viikon välein, ja olemme ylläpitäneet säännöllisen epäsäännöllistä yhteisjuhlaperinnettä jo 15 vuoden ajan. Tänä vuonna säät sallivat retkeilyä ja leiriydyimme muutamaksi tunniksi Sääksin ihanalle hiekkarannalle nauttimaan kesän helteestä ja lasten vesileikkien katselusta. Eväinä meillä oli ainakin


- hirvenpaistia ohuina viipaleina
- kanankoipia ja -siipiä
- pastasalaattia
- voileipiä (paria eri sorttia)
- nakkeja ja lihapullia
- dippikasviksia ja valkosipulidippiä
- jääteetä
- kuohuviiniä


Suurin osa tarjottavista oli helposti valmistettavia ja näppärästi mukaan otettavia, lapsillekin maistuvia herkkuja. Tavalliset ruispalat saivat vähän piristystä chilikastikkeesta ja sipulista:




Retkeilijän ruispalat
(1-2 leipää per syöjä)


ruispaloja (tai Reissumiestä)
voita
n. 1 dl makeaa chilikastiketta
1/2 sipulia
1-2 keitettyä perunaa viipaleina
tuoretta basilikaa

Sekoita chilikastike, sipulisilppu ja basilika tasaiseksi tahnaksi. Voitele leivät (molemmat puoliskot), levitä päälle chilitahnaa ja asettele leipäpalalle 1-2 perunaviipaletta. Paina toinen leivänpuolisko kanneksi. Anna maustua jääkaapissa noin tunti ennen tarjoilua.

Rantaretken jälkeen tulimme vielä meille nauttimaan kakkukahvit. Leipomani vadelmakakku katosi viimeistä murua myöten eikä ihme, se oli taivaallisen hyvää vaikka itse kehunkin :-)



Suklainen vadelmakakku

kakkupohja
(ohje: Pyöräniemi ym. (1984) : Kotitalous 7, s. 113, Suklaatorttulevy)

4 munaa
1 1/2 dl sokeria
2 rkl kaakaojauhetta
1 rkl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

kostutukseen:

appelsiini- tai sitruunamehua

täytteeksi:

vatkautuvaa vaniljakastiketta
valkoherukkahilloa

koristeeksi:

tuoreita vadelmia
kermavaahtoa

Pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Mittaa jauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe valmiiksi. Riko munat kulhoon ja lisää sokeri, vatkaa kovaksi vaahdoksi. Lisää jauhoseos siivilän läpi ja kääntele taikinaa varovasti kaapimella. Kaada taikina voideltuun, korppujauhotettuun vuokaan ja paista kypsäksi (kokeile kypsyyttä esim. hammastikulla). Kumoa kypsä kakku lautaselle ja anna jäähtyä ennen kuin leikkaat kakun 2-3 osaan. Kostuta kakkukerrokset, täytä ja koristele kakku.

Tavallisesti viimeistelen marjakakut hyytelösokerista tehtävällä kiilteellä, mutta nyt oli vähän kiire joten kiille sai jäädä. Jotta vadelmat pysyisivät kakun päällä, levitin päällimmäisen kakkukerroksen päälle hieman vaniljavaahtoa ja asettelin vadelmat vaahdon päälle.

Juhlahumua

Esikoisen 9-vuotissyntymäpäivää juhlittiin eilen perinteisin juhlamenoin ja perinteisin herkun. Suklaakakkua oli tarjolla tänäkin vuonna ja vieläpä ihan samalla ohjeella ja samoilla täytteillä kuin vuosi sitten. Hyvin kävi kakku kaupaksi tälläkin kertaa, santsipaloja jäi tasan yksi (leipurille itselleen)!

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivän perinteisiimme on jo monena vuonna kuulunut piparkakkujen leivonta. Ne ainoat oikeanmakuiset joulupiparit valmistuvat sillä ohjeella, mitä äitinikin on vuosikymmenet käyttänyt. Myös jälkeläiset olen perehdyttänyt tämän hieman hankalasti käsiteltävän mutta takuumureita pipareita tuottavan ohjeen salaisuuksiin.

Paraisten piparkakut

250 g voita

200 g sokeria

100 g siirappia

1 rkl kanelia

3/4 tl inkivääriä

1/2 tl neilikkaa

1 muna

450 g vehnäjauhoa

1/2 rkl soodaa

1. Kiehauta siirappi ja mausteet kattilassa ja jätä jäähtymään.
2. Pilko pehmeä voi pieniksi palasiksi. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää vaahdon sekaan kananmuna koko ajan vatkaten.
3. Sekoita siirappi-mausteseos voi-sokerivaahtoon ja sekoita taikina hyvin.
4. Sekoita sooda pieneen jauhomäärään ja lisää jauho-soodaseos taikinaan. Lisää seuraavaksi loput jauhot pieninä annoksina ja sekoita tasaiseksi.

Taikina saa seistä jääkaapissa useita tunteja ennen leipomista, mielellään vaikka seuraavaan päivään. Ota taikina hyvissä ajoin huoneenlämpöön pehmenemään. Kun leivot, ota kerralla vain pieni palanen taikinaa kaulittavaksi. Jauhota pöytä ja kaulin hyvin (ei kuitenkaan liikaa ettei taikina tule liian jauhoiseksi ja siten murenevaksi). Ole kärsivällinen, lopputulos palkitsee kyllä! :-)

Leivo taikinasta ohuen ohuita piparkakkuja. Paista 180-200 asteessa 5-10 minuuttia.

Kahden Kruunun Prinsessa

Tapahtuipa eräänä päivänä että eräässä pienessä kylässä muuan pieni tyttönen heräsi uuteen päivään tavallistakin päättäväisempänä. Oli koittanut loppukesän suuri juhlapäivä, tyttösen 3-vuotissyntymäpäivä!

Tyttönen oli jo kesän alussa ruvennut suunnittelemaan juhlapäivänsä tarjoiluja (kakussa oli täytteenä banaania, persikoita ja valkoherukkahilloa, koristeena leppäkerttuja ja tuoreita vadelmia), kutsuvieraslistaa, juhla-asuaan, korujaan... ja pitänyt äitinsä tarkkaan selvillä suunnitelmistaan ja toiveistaan. Bambulankavarastoja oli pengottu ja tehtaanmyymälästä tilattu varmuuden vuoksi täydennystä vaaleanpunaiseen lankakasaan. Jossain vaiheessa vaativa asiakas ilmoitti, että vaaleapunainen mekko ei kelpaakaan vaan siihen pitäisi saada myös punaista ja vihreää. Hiki otsalla äiti näperteli mekkoon koristeeksi muutaman pienen kukkasen, minkä jälkeen mekko läpäisi laatukontrollin.

Tyttönen kiemurteli mekkoon ja antoi äidin asetella hieman liian pitkät helmat ojennukseen. Tyttösen isä oli hyvissä ajoin hankkinut päivänsankarille ihanan kruunun juhlapäivää varten. Isä asetteli kruunun paikalleen ja koko perhe kerääntyi ihastelemaan päivänsankaria. Tyttönen katseli hetken aikaa peilikuvaansa arvioivasti ja ilmoitti sitten otsa kurtussa, että haluaa toisenkin kruunun. Päiväkodista edellisenä päivänä saatu paperikruunu kirjaimellisesti kruunasi juhla-asun ja prinsessa oli vihdoin tyytyväinen (ja äiti huokaisi helpotuksesta).

Sen pituinen se tarina.

P.S. Välillä toinen kruunu putosi päästä ja selkään kasvoivat keijunsiivet.

Pikkutytön juhlamekko (Novita Kesä 2009, malli 75 vähän muokattuna). Vaaleanpunainen Novita Bambu, kukissa punaista ja vaaleanvihreää Bambua, reunusröyhelöt Tango Fani, virkkuukoukku nro 3).

Kommentteja ohjeesta: Virkkasin mekon 80-senttisen ohjeen mukaan ja silti siitä tuli keijukaisellemme liian iso! Mallivirkkaus oli mielestäni liian väljää ja reikäistä, jos aloittaisin uudestaan niin virkkaisin helmaan kukkia tiheämpään ettei jokaisella juoksuaskeleella sujahtaisi isovarvas läpi...